Aamulla oli herätys puoli viideltä. Vähän liian aikaisin, vaikka aamuista pidänkin. Varsinkin, kun illalla vielä jumittui katsomaan elokuvaa, joka loppui puolilta öin. Kannattiko? Tuskinpa vain. Miehen aamukone Stockholmiin lähti vähän ennen seitsemää. Tukholma on siitä mukavan lähellä, että sinne ehtii lentää aamulla ja on silti aikaisin vielä töissäkin. Moni muukin näytti lentävän töihin. Onneksi oma työmatka on lyhyempi.
Aamut ovat päivän parasta aikaa. Kun jo vähän valostuu, mutta ei ihan vielä ole täysin kirkasta. Arkisin sitä ei enää ehdi kotona kokea, mutta viikonloppuisin se on sellainen hemmotteluhetki. Saa lukea aamun lehdet ja nauttia kupin kahvia. Rauhassa. Ja koko päivä on vielä edessä.
Siilit ovat jo taitaneet kaivautua talvipesiinsä. Varoituskyltit ovat kyllä tarpeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti