Vihdoinkin lunta. Hyvin vähän. Jäljet jäi kuitenkin. Ja hiukan pääsi lumitöitä lapiolla tekemään.
Pikkuinen seitsenvuotias, lämpimästä tänne muuttanut hihkui viikolla märkänä vesisateessa: " Ihanaa, vettä sataa, kohta tulee talvi!" Mahtavaa optimismia, kun itse manasi jatkuvaa sadetta ja pimeyttä.
Mutta nyt tässä valoisassa pimeydessä juhlimme itsenäisyyttämme. Tänä vuonna kotomaassa. Ja juuri nyt linnan juhlia katsellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti