keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Aalto-vaasi 3244/1992

"Kuinka h#¤&%%%#ssä saatoit unohtaa käsikranaatin päiväkotiin?"
Tämän päivän Berlingsken pilapiirros liittyy siihen, että täkäläiset jengit ovat alkaneet värvätä entistä nuorempia jäsenikseen...

Tuossa meidän naapurissa on anttiikkikauppa, joka myy lasi- ja porsliinitavaraa. Olen aina ohi kävellessäni kuolannut ikkunan takana (minä en siis ole keräilijä, toim.huom.) kauniita tavaroita. Ikkunassa on ollut sellainen vanhanaikainen voirasia ja lautasia, joissa on ollut arabianomaisia koristuksia. Monet kerrat on pitänyt mennä sisään kysymään, ovatko ne Arabiaa. Mutta kauppa on ollut aina kiinni. Aina, vaikka aukioloaikojen mukaan sen pitäisi kovasti olla auki. No, nyt oli ovi auki kauppaan eli ei kun sisään heti.

Arabianomaisesti koristellut tavarat eivät olleet Arabian, vaan ruotsalaisen Röhrstrandin. Kaupassa oli pohjoismaista keräilylasi- ja porsliinitavaraa, pääasiassa tanskalaista, ruotsalaista ja suomalaista. Norjalaista on vähän, koska siellä ilmeisesti ei ole kovinkaan paljon kansainvälistä lasi- ja porsliinituotantoa. Vai oletteko kuulleet?

Huomio kiinnittyi myöskin laseihin, lautasiin ja kulhoihin, jotka erehdyttävästi olivat Aino Aallon -lasien näköisiä. Niiden, joita meilläkin on kotona juomalaseina. Mutta ne ovatkin tanskalaisia kopioita. Kun Aalto-laseja alettiin tehdä 30-luvulla, niin kas, muutaman vuoden kuluttua Tanskassa alettiin tehdä eksakt samannäköisiä. Kauppias sanoi kyllä tanskalaisen tekijänkin, mutta en saanut nimestä selvää. Minulta meni muutama kerta, ennen kuin tajusin, että kauppias sanoi edes sanan "Aalto".

Kaupassa oli myytävänä kyllä Arabiankin tavaraa, Kilta-astioita, niitä Teeman edeltäjiä, joitakin Arabian purnukoita. Mutta vanhaa Arabiaa on niin vaikea kuulema saada. Hän kerää yhdelle Tanskassa asuvalle suomalaiselle purnukoita, niitää kannellisia sokerikon näköisiä. Hän avasi takahuoneen verhoa ja siellä niitä oli, paljon. Mutta ei yleisessä myynnissä. ( Melkein tekisi mieli ruveta keräilijäksi, toim.huom.)

Kyllä me sitten ostettiinkin jotain, nimittäin kauniin sininen Aalto-vaasi, numero 3244 vuosimallia 1992. Numero on kaiverrettuna pohjaan. Kaunis se on, vaikkapa pelkkänä koristeena. Saati sitten, kun siinä on kukkia. Aalto- vaasi on se esine Suomesta, minkä monet tanskalaiset tuntevat. Yksi sanoi, että tietysti, täytyyhän kotona ainakin yksi Aalto-vaasi olla. Huomasin, että jopa vastapäisellä naapurillamme on sellainen ikkunalaudallaan. No, nyt on meilläkin. Ikkunalaudalla.

Aurinko paistaa tänäänkin. Eilen oli suorastaan hellepäivä. Yöllä on satanut. Siis aurinko paistaa ja vettä sataa... Vaihtelevaa. Tänään oli lehdessä kesän säätietojen tilastotietoja. Kesän kolmen kuukauden keskilämpötila on 16,2 astetta eli hitusen yli normaalin keskilämpötilan. Vettä on satanut kesällä 217 mm, joka on 15% enemmän kuin normaalisti. Aurinko paistoi kesä-, heinä- ja elokuussa yhteensä 700 tuntia, joka taas on 18% enemmän kuin normaalisti. Eli kaikkea on ollut enemmän kuin normaalisti. Joten voitte uskoa, että aurinko paistaa ja vettä sataa saman päivän aikana hyvin vaihtelevasti. Bornholmin saarella ( Själlannista itään, Ruotsin Skånen kaakkoispuolella, kuuluu kyllä Tanskalle) on aurinkoisia tunteja kesällä ollut peräti 829. Joka taas on ilmeisesti enemmän kuin normaalisti. Vaikka kaikkea on tänä kesänä on normaalia enemmän, emme kuitenkaan elä vielä kuulema säätilojen ääriolosuhteissa. Kaikki on kutakuinkin normaalia. Mikä on ihan hyvä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti