God Påske!

Tämä rouva otti ja lähti eilen tai toissapäivänä Kiinaan, Shanghaihin. Niin, että jos juuri Pienen Merenneidon haluaa nähdä, on mentävä sinne eikä tulla tänne Kööpenhaminaa. Tulee takaisin muistaakseni vasta joulukuussa. Onneksi täällä on muutakin nähtävää.

Kevätlämpö tulla rysäytti tänään. Varustauduin takein, kaulahuivein ja käsinein ulkona kulkemista varten. Hikeä pukkasi. Lämpöä oli +17-18 astetta. Ihmiset istuivat auringon puoleisilla terasseilla ja nauttivat lämmöstä. Ja kahvia tai jotain muuta. Aika ihanaa. Tästä se alkaa. Kevään odotus.

Orvokkejakin voisi jo istuttaa ulos ja parvekkeille

Pääsiäinen lähestyy. Erilaisia koristeita on joka paikassa. Kanoja, tipuja, koristemunia ja valtavasti suklaamunia. Tuossa häkissä on höyheniä.

Täällä kiirastorstai on pyhäpäivä ja näin ollen siis vapaapäivä. Pääsiäispyhät ovat olleet vakavia päiviä. Vasta vuonna 1991 on täällä ollut mahdollisuus mennä elokuviin kirkollisina pyhäpäivinä.

Noidat lentelivät täälläkin. Kiirastorstain vastaisena yönä ne lensivät Bloksbjergille, Lohkarevuorelle tapaamiseen itse Pirun kanssa. 1800-luvulla keskiviikkoa kutsuttiin täällä Skt. Skadesafteniksi, Pyhän Harakanillaksi, koska noidat lensivät vuorelle harakan selässä, elleivät sitten lentäneet luudalla.

Kananmunat kuuluvat täkäläiseenkin pääsiäiseen. 1800-luvulla kananmuna oli kallis(?) ruoka-aine ja sitä käytettiin mm. palkanmaksuun ja niitä annettiin lahjoina perheenjäsenille. Pääsiäisenä niitä annettin palvelusväelle lahjaksi.

Pääsiäisenä täällä lähetellään toisille gaekkebrevejä. Ne ovat paperinleikkaustöitä (suomalaisten lumihiutaleita),joita lähetetään sukulaisille ja tutuille. Kirje on saanut nimensä "vintergaek", lumikello-kukasta. Gaek tarkoittaa narria, pilailijaa. Vintergaek pailailee talven kustannuksella ilmestymällä täällä jo tammi-helmikuussa puistoihin ja puutarhiuhin. Tänä talvena on ollut niin paljon lunta, että niitä on voinut nähdä vasta parin viikon ajan.

Gaekkebreviin kirjoitetaan värssy ja laitetaan vintergaek, lumikello mukaan. Lähettäjä ei saa kirjoittaa nimeään kirjeeseen, nimen kirjainten määrä pisteitä merkkaa nimeä. Vastaanottajan on yritettävä arvata,kuka lähettäjä on. Jos hän sen arvaa, on lähettäjän annettava vastaanottajalle suklaamuna ja päinvastoin päinvastaisessa tapauksessa. Meniköhän tuo nyt oikein..

Lumikelloja, vintergaekkejä.

Siispä

Gaek,gaek,gaek,

mit navn det står med prikker,

pas på det ikke stikker.

GOD PÅSKE! OIKEIN HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Toivoopi . . . . .