Jysker vs. köbenhavnere

Kaarlo Hännisen "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten" vuodelta 1929 kertoo hauskasti kotimaamme heimoista. Katkelmat on varastettu Wikipediasta. "Hämäläinen on vankka varreltaan, hartehikas ja vahva. Silmät ovat harmaansiniset, tukka usein vaalea. Työssään hän on erittäin kestävä ja käytännöllinen. Hän on suomalaisen perikuva."

Kun taas "karjalainen on solakkavartaloinen ja pitempi. Silmät ovat tummemmmat. Tukka on tavallisesti ruskea ja usein kihara. Luonteeltaan hän on reipas, puhelias ja toimelias. Hänellä ei kuitenkaan ole hämäläisen sitkeyttä työssään. Se nähdään varsinkin siinä, ettei hänellä ole maanviljelyyn niin suurta halua kuin hämäläisillä. Sen sijaan hän tekee mielellään kauppaa. Karjalainen rakastaa laulua ja soittoa."

Entäpä sitten, kun silloisen tiedon mukaan nämä kaksi heimoa sekoitettiin. "Savolainen heimohaara on ehkä syntynyt hämäläisten ja karjalaisten sekoituksena. Savolainen on luonteeltaan leikillinen. Hänen kielimurteensa on lausunnaltaan erikoista." Totta, joskus jopa mahdotonta ymmärtääkin.

Mahtavatkohan kuvaukset nykyään toimia. Ihmiset muuttavat ja sekoittuvat. Helsingissäkään ei taida puhtaita helsinkiläisiä olla enemmistönä. Suurin osa siellä asuvista on maalta, muualta muuttaneita, jotka yrittävät hesalaistua tai sitten eivät, ja palaavat takaisin kotiseudulleen.

Minun vanhempani ovat kainuulaisia. Itse en ole siellä koskaan asunut, suurimman osan elämääni olen asunut Porvoossa. Itse asiassa koko sen elämän, josta muistan jotain. Olenko siis kainuulainen vai uusmaalainen, porvoolainen? Siis olenko kotoisin sieltä, missä sukuni juuret ovat, vaikka en ikupäivänä ole siellä asunutkaan, eikä murre taivu kieleni ympärille millään tavalla. Vai olenko sieltä kotoisin, missä olen elämäni asunut? Aina kun joku kysyy, mistä olen kotoisin, en osaa vastata. Kun en ole oikein mistään kotoisin...:)

Jos Suomessa tamperelaiset ja turkulaiset nälvivät toisiaan, ja hesalaisia pidetaan vähän snobeina, niin niin tehdään täälläkin. Jyllantilaiset ovat sjellantilaisten ja varsinkin kööpenhaminalaisten mukaan varsinaisia maalaisia ja päinvastoin. Yhdessä tutkimuksessa tanskalaisilta kysyttiin, minne he haluaisivat muuttaa. Jyllantilaisista 18 prosenttia halusi muuttaa USA:han tai Kanadaan, 12 % Suurkööpenhaminan alueelle ( niin kuin Hki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) ja 10% Kööpenhaminaan tai Frederiksbergiin (kaupunki Kööpenhaminan sisällä). Kun taas pääkaupukiseutulaisista 26% oli valmis muuttamaan USA:han tai Kanadaan, 14% Kiinaan tai Aasiaan ja 10% Århusiin (Jyllannin suurin kaupunki) tai sen ympäristöön. Ja hekin taisivat olla tänne muuttaneita jyllantilaisia...

Täällä on ilmestynyt kirja "Jydens håndbog til overlevelse i Köbenhavn", siis miten voi jyllantilaisena selvitä Kööpenhaminasta. Kirja on kieli poskessa kirjoitettu ja on hauskaa luettavaa. Molemminpuolisista ennakkoluuloista ja toivottavasti ihan leikkimielisestä nälvimisestä.

Kööpenhaminalaisten mielestä jyllantilaiset ovat maalaisia, moukkia. Ja jyllantilaisten mielestä kööpenhaminalaiset ovat hienostelevia snobeja. Eivät edes oikeastaan tanskalaisia. Aikanaanhan Skåne kuului Tanskalle ja silloin Sjellantiin muutti ruotsalaisia. Eli oikeastaan sjellantilaiset ovat ruotsalaisia. Ja ruotsalaiset ovat arkkivihollisia. Ainoa hyvä, mitä Ruotsista on koskaan tullut, on TYHJÄ lautta satamaan. Miten tuo kuulostaakin tutulta...

Kööpenhaminalaisille puhe on tärkeää. Kaikki pitää pystyä selittämään ja puhumaan. Jyllantilaisille puhe ei ole lainkaan tärkeää. Miten tuokin kuulostaa niin tutulta... Kehon kieli on sitäkin tärkeämpää. Jyllantilaiselle toisen kulmakarvan nostaminen on lause, jonka kuka tahansa toinen jyllantilainen milloin tahansa ymmärtää. He pystyvät katsomaan TV-ohjelman äänettömällä ja jälkikäteen kertomaan sen toiselle.

Kirjassa opastetaan myös kaupunkiin sopeutumisessa. Kannattaa opetella perikööpenhaminalaisia tapoja ja asioita, niin kuin meressä uimista, opetella juomaan kahvia, jonka nimi ei ole vain kahvi, muistaa mainita, että on ostanut itselleen asumisoikeusasunnon juuri oikeaan aikaan ennen suuren muuttoinvaasion saapumista, rakastaa Omena (Apple) tuotteita ja käyttää niitä kahviloissa ja muissa julkisissa tiloissa. Ja miesten tulee käyttää kaulaliinaa aina ja kaikkialla, kesällä ja talvella, sisällä ja ulkona. Jyllantilaiset miehethän käyttävät sitä ainoastaan talvella ja ainoastaan ulkona.

Jyllantilaisten perustarpeita ovat hengittäminen, ruoka, vesi, seksi (lisääntymistarpeena), uni ja lämmin vessa. Kööpenhaminalaisten perustarpeisiin kuuluvat taas hengittäminen, sushi, pullovesi, tantraseksi ja juoksulenkki Järvien ympäri. Se ON muuten totta. Viikonloppuisin ei meinaa sekaan mahtua, kun juoksijat juoksevat lenkkiään...

Kirjan kirjoittaja (oletettavasti jyllantilainen) osaa onneksi nauraa myös itselleen. Ja ikiaikaisille ennakkoluuloille. Jyllantilaisista ja kööpenhaminalaisista. Vaikka kuka kohta enää tietää, kuka on mistäkin. Paitsi kööpenhaminalaiset... Ja jyllantilaiset...