Nyt se odottaa ruokaa. On noin miljoona kertaa käynyt keittiössä ja tullut tuijottamaan, että eikö jo nyt olisi aika... Taitaapa olla.
Kapsakki
Kapsäkki on nyt purettu ja laittettu oman kodin varastoon odottamaan matkoja. Nyt asutaan ja eletään Suomessa, tehdään töitä ja aina silloin tällöin lennetään käsimatkatavaroiden kanssa Tukholmaan.
lauantai 25. helmikuuta 2012
Lumikoira
Nyt se odottaa ruokaa. On noin miljoona kertaa käynyt keittiössä ja tullut tuijottamaan, että eikö jo nyt olisi aika... Taitaapa olla.
maanantai 20. helmikuuta 2012
lauantai 18. helmikuuta 2012
sunnuntai 12. helmikuuta 2012
keskiviikko 21. joulukuuta 2011
Kuusi katossa
Tässä nyt yritetään kaikin tavoin vältellä kaikenlaista siivoamista. Mikä sekin on pakko tehdä piakkoin. Tänään, huomenna... Huomenna luultavimmin...
Tiesittekö muuten, että ennen ennen aikaan hienommissa porvarisperheissä oli tapana sitoa joulukuusi kattoon. Säästyi lattiatilaa. Ja sananmukaisesti kuusen alla saattoi leikkiä ja tanssia. Koko perhe tai suku. Kuusen jalkaan sidottiin astia, jossa oli vettä, niin ettei neulaset ihan heti varisseet lattialle.
Museolehtori kertoi, että heillä tehdään vielä nykyäänkin niin. Perheen kissat kun muuten pääsisivät kiipeämään puuhun. Sekin on kuulema koettu.
Niin meilläkin. Ei kylläkään kissa, vaan koira, eikä kiivennyt puuhun, mutta ihastui kuusessa roikkuviin punaisiin lakkaomenoihin. Töistä tullessa kotona odotti häntäänsä heiluttava iloinen, punainen koira ( oikeasti olisi kuulunut olla valkoinen), punaiset matot ja lattialla makaava kuusi. Omenoista irtosi väriä kaikkeen mahdolliseen. Pois sitä taas ei saanut millään. Koirakin kulki pitkään punakuonoisena ja -tassuisena. Ei naurattanut silloin...
Nyt naurattaa.
keskiviikko 14. joulukuuta 2011
Ei sitä koskaan tiedä
Koskaan ei ole liian myöhäistä. Ei edes tulla Lucia-neidoksi.
Tammisaarelaisessa, nykyään kai sanotaan raaseporilaisessa, Blomsterhemmetissä (Siis ei todellakaan hemmetissä, vaan kodissa, mutta mites tuon ruotsinkielisen sanan nyt suomeksi taivuttaisi...) Lucia-neidoksi valittiin kauniisti valkohiuksistunut 101-vuotias rouva. Paljon huonompia eivät olleet seuraneidotkaan. Toinen oli 95-vuotias ja toinen vaivaiset 90. Kauniit rouvat kynttiläkruunut päässä.
Valoa tuomassa.
Ei sitä koskaan tiedä.
tiistai 13. joulukuuta 2011
Villiä menoa
Tänään sisällä lämpimässä, kun ulkona oli pimeää ja sateista, kynttilät loistivat ja tontut, koko maailman tontut, tanssia vilistivät villisti. Melkoisia tonttuja. Vähän jo tuntui joululta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)