tiistai 26. tammikuuta 2010

Säästetään

Täälläkin käydään kuumaa keskustelua säästämisestä. Kunnat kärvistelevät laman kourissa. rahaa ei ole ja kuumeisesti mietitään, mistä voitaisiin säästää. Sairaalat ovat irtosanomassa satoja työntekijöitä. Seurauksia tietysti pelätään. Vanhustenhuolto halutaan ulkoistaa ja katseet on käännetty Ruotsiin, missä se on ollut ulkoistettuna jo vuosia. Lehtien mukaan hyvin tuloksin.

Myös koulutuksesta ollaan huolissaan. Esim. Pisa-kokeet eivät Tanskalta ole menneet niin hyvin kuin on toivottu. Viikonloppuna lehdissä kirjoiteltiin, että kouluihin toivottaisiin opiskelurauhaa. Sitä pidetään yhtenä syynä oppimistulosten heikkouteen. Pääministeri on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 Tanska olisi viiden parhaan maan joukossa oppimistuloksissa. Mutta jotain on sitä ennen tehtävä, jotta siihen päästäisiin. Nyt on oppilaitten, vanhempien ja opetushenkilöstön edustajat kutsuttu koolle miettimään , mitä voitaisiin tehdä. Kuulema, jos saataisiin työrauha luokkaan, voitaisiin päästä samaan, missä Suomi on nyt. Siitä on tietysti hyvä alkaa. Mutta ehkä opetusmetodeissakin olisi muuttamisen varaa.

Edellisten Pisa-kokeiden jälkeen täällä kiinnitettiin huomiota erityisesti lukemisen tasoon. Se ei ollut erityisen hyvä. Joissakin kouluissa otettiin käyttöön 20 minuutin päivittäinen lukuhetki aamulla. Silloin kaikki lukevat ja varsinkin ne oppilaat, joilla on vaikeuksia lukemisessa saavat erityistä opetusta lukemisessa. Tarkoituksena oli, että toiselle luokalle mennessä kaikilla on jonkinlainen lukutaito. Siinä on ilmeisestikin onnistuttu. Nyt ollaan sitten huolissaan vanhempien oppilaiden lukutaidosta. Erityisesti lukemisen ymmärtämisestä. Nyt mietitään, miten oppilaiden kiinnostus lukemiseen saataisiin heräämään ja pysymään.

Talvi jatkuu. Tänäänkin on ihana pakkanen. Puistoissa lammikoiden ympärillä olevissa puissa on kylttejä, joissa kielletään liikenne jäällä. Jäätähän niissä ei ole ollut 15 vuoteen.

Näillä lumilla ei ole niin helppoa "at stå på ski" eli hiihtää. Jotenkin minusta tänne sopii erityisen hyvin että hiihtäminen on suksilla seisomista... Mutta lumen määrästä ja mäkien vähyydestä huolimatta kohta alkaviin olympialaisiin on tanskalaisia menossa peräti 16 kappaletta, muutama lumilautailija, kolme slalomihmistäkin. Saas nähdä, miten heidän käy. Ja saas nähdä näytetäänkö täällä mitään olympialaisohjelmaa. Tähän mennessä Tanskan TV ei ole näyttänyt mitään talviurheilua. Onneksi meillä näkyy muutama Ruotsin ja Norjan TV-kanava, niin että on voinut seurata mäkihyppyä ja Tour de Skitä. Ja jääkiekkoa joskus. Nyt tapetilla on meneillään olevat käsipallon EM-kisat. Siinä Tanskan pitäisi olla hyvä. Ja jalkapallossa. Pääsihän maa mukaan ensi kesänä pelattaviin MM-kisoihin.
Toki lunta on ollut täälläkin, vaikkakaan sitä ei täällä pääkaupunkiseudulla ole. Jyllannissa ja Fyn-saarella on satanut muidenkin paikkojen edestä. Teiden kunnossapitomäärärahat on käytetty lumen auraamiseen jo parissa viikossa.

Mediassa käsiteltävät teemat tuntuvat olevan samat joka paikassa. Suomessakin taidetaan juuri nyt suurin joukoin laihduttaa pois jouluna kertyneitä kiloja. Niin täälläkin. Naistenlehdet, sanomalehdet, jopa TV:kin pullistelee erilaisia laihdutuskeinoja. TV:n aamuohjelmassakin alkoi juuri sarja, missä annetaan vinkkejä painonhallintaan. 20% tanskalaisista lapsista ja nuorista on ylipainoisia. Ravintotottumukset ovat vääränlaisia. Täällähän ei ole järjestettyä kouluruokailua. Ei edes päiväkodeissa. Lounas on kotoa tuodut eväät. Usein vaaleata leipää. Tai sitten mennään lähikebabpaikkaan ostamaan kebab tai pizzasiivu. Eikä liikuntaa juurikaan harrasteta. Bussilla pääsee hyvin, eivätkä mäet rasita pyöräillessä. Kaupungissa taitaa ainoa hyötyliikuntamuoto olla rappusten ylös kävely. Jos nimittäin asut vanhassa kerrostalossa, hissiä ei ole. Meillä on, onneksi tai valitettavasti...

Täällä ollaan kovasti iloitti tanskalaisen YK-virkailijan selviytymisestä Haitin maanjäristyksessä. Hän jäi YK-rakennuksen raunioihin ja viiden päivän kuluttua hänet saatiin hengissä pois sieltä. Hän selvisi mustelmilla. Parin päivän päästä hän oli jo valmis palaamaan töihin auttamaan muita. Niin turhan monet eivät selvinneet. TV:ssä näytetään epätoivoisia kuvia sieltä. Edelleenkin ihmiset asuvat kaupungilla puistoissa ilman minkäänlaista apua. Ei ole telttoja, ei peittoja, ei ruokaa. Miten vaikeaa sen avun saaminen sinne voikaan olla? Mihin ihmeeseen kaikki se ruoka-apu tai rahat oikein menevät? Katastrofin päälle tulee vielä avun saamatta jäämisen-katastrofi. Tänään varoiteltiin lehdessä, että kannattaa katsoa tarkkaan, mihin avustusroponsa laittaa. Onneksi suurimman osan avustusjärjestöistä apu menee oikeaan kohteeseen, mutta on järjestöjä, joiden kautta rahat menevät esim. terroristi- tai rikollisjärjestöille.

Tanska aikoo voittaa Euroviisut...igen. Helmikuun alussa on paikallinen Grand Finale, jossa neljästä loppukilpailuun selvinneestä valitaan se "voittaja" Norjan kisoihin. Samanlainen hössötys täälläkin on kisoista ja osallistujista kuin Suomessakin. Mutta tänä vuonna voitetaan, kuulema.

Euroviisuvoittoa odotellessa, joko tänne Tanskaan tai tietysti sitten sinne Suomeen, kaikki tietysti odottavat, että... niin... vaikkapa, että talous lähtisi nousuun, että irtisanomisilta vältyttäisiin, että Tanska voittaisi edes jossain urheilussa, että nämä pienetkin pakkaset loppuisivat ja kevät lähtisi etenemään...






keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Lunta, jäätä ja enemmän suolaa

Onko siitä jo kuukausi, kun tätä on viimeksi tehty? Välillä on ehditty käydä Suomessakin ja täälläkin on oltu jo kohta kolme viikkoa. Päivät kuluvat opiskellessa ja illat sitten jossain muussa.



Täällä on ollut kunnon talvi kuukauden päivät. Tai ehkei täällä Kööpenhaminassa, mutta muualla. Lunta on maassa ja melkein joka päivä on oltu asteen tai pari jäätymispisteen alapuolella, kuten he asian ilmaisevat. Kylmin talvi 15 vuoteen. Vaikka täällä Kööpenhaminassa ei lunta olekaan kuin joka toinen päivä ja ohuena kerroksena, niin pakkaset ovat saaneet aikaan sen, että paikalliset järvet ( niin aidot kuin tekokin) ovat jäätyneet. Ihmiset ovat uhkarohkeilleet ja luistelleet ja kävelleet niillä, vaikkei jää ihan kestävää ole ollutkaan. TV:ssä varoiteltiin ihmisiä ehdottomasti menemästä jäälle. Lehdissä käytiin kuumaa keskustelua siitä, miksi Kööpenhaminassa saa jäälle mennä vasta kun jää on väh. 18 cm paksua, kun muualla Tanskassa jään kestäväksi paksuudeksi katsotaan 13 cm. No nyt paksuusvaatimusta on täälläkin alennettu ja 16 cm paksun jään katsotaan jo kestävän. Ja se on jo sitä. Nyt puistojen vesialtailla ja kaupungin tekojärvillä voi kävellä ja luistella. Olen nähnyt ihmisten jaloissa niin oikeita luistimia kuin rullaluistimiakin.



Talvi on ollut niin "kylmä", että TV:ssä on annettu myöskin ohjeita, miten jäätyneen pyörän lukon saa sulatettua. Sytkäri on tietysti hyvä, vielä sellainen pitkäsuinen kynttilänsytytin olisi parempi. Tai sitten laitetaan kuumavesipulloon kuumaa vettä ja se laitetaan lukon päälle ja sulatetaan lukko. Kun lukon on saanut auki, niin kuumavesipullon voi laittaa takin sisään. Eikä tule kylmä pienessä pakkasessa ajaessakaan. Pyöräilijöiden määrä ei ole vähentynyt lainkaan lumien tullessakaan. Täällä heitetään jalkakäytäville ja pyörä- ja ajoteille koko ajan suolaa. Ne ovat sulia ja hyvin märkiä. Suomessa purnataan sitä, kuinka suola sotkee autot. Täällä suola sotkee autot, pyörät ja jalankulkijatkin. Ja lattiat. Ihan melkein alkaa odottaa kuivempia tai ainakin lämpimämpiä ilmoja. Ja valoa. Edes pikkiriikkisen auringonpaistetta.



Lehdessä Rigshospitaletin psykiatri kertoi, kuinka lumi piristää mieltä. Sehän me tiedetään. Täälläkin maailman onnellisin kansa kärsii talvimasennuksesta, syö paljon mieliala- ja masennuslääkkeitä ja tekee itsemurhia. Lääkkeeksi suositeltiin parin tunnin ulkoilua raikkaassa ja talvisessa ulkoilmassa.
Sitä siis tekemään.