Mi´lano

Täällä Tanskassa vietetään perusteellisesti helluntaita. Tänään maanantaina on vielä 2. helluntaipäivä ja perinteinen pyhäpäivä. Juhlinta ei siis ole ollut niin kovin kristillistä, tai on varmaan ollut sitäkin, mutta viikonlopun tapahtumat ovat olleet varsin riehakkaita. Koko viikonlopun on vietetty Kööpehaminan helluntaikarnevaaleja, Copenhagen Carnevals. Strögetillä on samba soinut ja katu on täyttynyt kalpeista pakaroista ja leveistä hymyistä ( näin luki lehdessä). Puistoissa on myös ollut tanssia ja muuta huvitusta. Toinen valtava tapahtuma oli eilisen sunnuntain Kööpenhaminan maraton. Väkeä on siis kaduilla riittänyt.

Me emme olleet täällä paraateista, emmekä karnevaalista nauttimassa. Olimme viikonloppua viettämässä Milanossa. Siellä oli lämmintä. Minäkin pääsin nauttimaan yli kahdenkymmenen asteen lämmöstä. Ei siis tarvinnut sukkia, käsineitä eikä takkia.

Tuo taitaa olla kaupungin ykkösnähtävyys, Duomo, Milanon katedraali. Valtava rakennus, uskomattoman koristeellinen. Rakentaminen aloitettiin 1380-luvulla ja päätettiin 1800-luvulla, jolloin Napoleon kruunattiin Italian kuninkaaksi täällä.

Tässä on Galleria Vittorio Emanuelle II, katettu ostoskatu, joka yhdistää Piazza della Duomon ja Piazza della Scalan,eli katedraalin ja kuuluisan Scala-teatterin. Ja kyllä ihmiset ostivatkin. Joka toisella oli kädessään Pradan, Vuittonin, Armanin tai jonkun muun ostoskassi. No, ehkä liioittelen jonkun verran, mutta aika monella. Monet tulevatkin Milanoon ostoksille. Tullessani kaupunkiin mies oli vielä konferenssissa. Hänelle sanottiin siellä, että vaimo menee varmaankin suoraan ostoksille. Hänen tullessa hotelliin hänelle sanottiin, että vaimo tuli ja meni. Osoksille varmaan. Ja minä vain ihailin Duomoa tuhnsien muiden turistien kanssa.

Napoleonille rakennettiin hieno riemukaari, joka on nyt korjauksen alla. Jossain oppaassa sanottiin,että kaupunki on edelleenkin aika saastunut ja että aina välillä tietyllä ilmalla olisi hyvä käyttää hengityssuojainta. Talot ovat melkoisen likaisia ja monia siellä korjataankin ja puhdistetaan.

Onneksi siellä täällä oli vihreitä keitaita, joissa voi hengittää ja nauttia.

Leonardo da Vincin patsas Scalan edessä.

Koska puutarha täytyy olla, se tehdään vaikka katolle. Monien talojen katolla kasvoi metsä.

Lauantaina puluparat joutuivat etsimään isumapaikkansa kuka mistäkin. Aamulla Piazza del Duomo alkoi täyttyä sinimustapaitaisista lippua heiluttavista ja laulavista ihmisistä. Pulut eivät enää mahtuneet istuskelemaan aukiolla.

Illalla Espanjassa Madridissa pelattiin Champion-liigan loppuottelu Bayern Munchen - Inter Milan. Piazza del Duomolla oli kaksi screeniä, joilta ottelua saattoi illalla seurata. Paikalla piti olla ajoissa, jotta ylipäätään mahtui aukiolle. Koko päivän pitkin kaupunkia liikkui eri-ikäisiä ihmisiä laulaen, torvia soitellen, lippuja heilutellen. Duomon lähettyvillä oli aivan mahdotonta päästä eteenpäin.

Ottelun alettua illalla Duomolle oli turha yrittää. Aukiolla oli yli 100 000 innokasta Inter-fania. Inter voitti 2-0.Voi vain arvata, millainen meteli kaupungilla oli ottelun jälkeen.

Ei Virtanen eikä Korhonen

Kiinassa Shanghaissa on nyt siis parhaillaan maailmannäyttely, EXPO 2010. Siellä Suomella on Kirnunsa, jonne odotetaan paljon katsojia. Täällä oli lehdessä "hauska" juttu. Svenska Teatern ja paikallinen teatteriseurue tekevät sinne Tove Janssonin Muumipappa ja meri- näytelmän yhdessä. Näyttelijät ovat kiinalaisia ja ohjaaja on suomalainen. Varmaan muitakin suomalaisia on siellä näytelmää tekemässä. Kirjassa Muumit joutuvat toteamaan, että luontoa ei voi hallita. Tämä taas ei sovi kiinalaiseen ideologiaan. Ihminen ( tai ainakin kiinalainen sensuuriviranomainen) hallitsee kaikkea. Kiinalaiset halusivat, että näytelmän loppu muutettaisiin niin, että Muumit hallitsisivat luontoa eikä päinvastoin. Tätä ei tietenkään tehty. Näytelmää muutettiin jonkin verran kiinalaisemmaksi, mutta Muumeista ei sentään tehty jumalia. Kiinalaiset sensuuriviranomaiset kuulema valvovat kaikkialla ja kaikkea.

Pieni Merenneito ei kuulema ole joutunut sensuuriviranomaisten hampaisiin. Vaikka onkin ihan ilkosen alasti. Siis siellä Shanghaissa. Ja koska se ei ole täällä Kööpenhaminassa, on sen paikalle tuotu screeni (mikähän se on suomeksi? valkokangas? näyttötaulu?), jolta saamme seurata Pienen Merenneidon elämää ja olemista Kiinassa. Mahdollisesti livenä, koska siellä taustalla aina välillä vilahtaa ihmisiä.

Kiinalaiset odottavat EXPOonsa 70 milj. kävijää. He haluavat voittaa Osakan vuoden 1970 kävijämäärän, joka oli 64 miljoonaa. 70 miljoonaa tarkoittaa 380 000 joka päivä. Siihen ei ole päästy lähellekään. Firmat ovat ostaneet lippuja, joita ne ovat jakaneet työntekijöilleen. Mutta jostain syystä ihmiset eivät ole näyttelyalueelle sankoin joukoin tulleet. Liput maksavat 1/10 tavallisen kiinalaisen kuukausipalkasta. Ja jos asuu muualla kuin Shanghaissa, täytyy vielä maksaa matkat ja hotelli. Eli niin kuin paikallinen lehti kirjoitti, otetaan käyttöön ilmaisliput. Ja ne jaetaan koululuokille, sotilaille, eläkeläisille ja muutamalle miljoonalle kommunistipuolueen jäsenelle. Heitä on vähän yli 70 miljoonaa. No muitahan ei sitten tarvitakaan...

Tanskalaiset lehdet ovat tutkineet, mitä nimiä ne käyttävät jutuissaan puhuessaan yleisesti tanskalaisista. Familien Danmark ( Perhe Tanska) oli kaikkein käytetyin, sitten tuli Herra ja Rouva Danmark. Fru Jensen oli kolmantena ja sitä käytettiin kaksi kertaa enemmän kuin Herra Hansenia, joka oli neljäntenä. Suomessa nimenä kai olisi Matti Meikäläinen tai Matti Virtanen. Tuollainen yleissuomalainen. Mutta onko olemassakaan yleissuomalaisnaista?

Jos Suomessa Virtaset ja Korhoset ovat enemmistönä, niin täällä ne ovat Jenseneitä tai Nielseneitä, Hanseneita tai Pederseneitä. Miehen nimi + sen-pääte.

Pohjoisosa Saksaa on aikanaan ollut Tanskaa. Siellä on Flensborg niminen kaupunki. Yhdellä tuttavalla on sama sukunimi. Mutta suku ei ole sieltä kotoisin. Tuttava kertoi, että kun hänen tip-tip-tip-isoisänsä ( siis iso-iso-iso...isänsä) meni aikanaan armeijaan, kirjuri kuuli nimen väärin ja kirjoitti sen Flensborg-muotoon. Sitä ei sitten enää muutettukaan. Sen verran iso auktoriteetti armeija oli, ettei sille väitetty vastaan. Jos se sanoi, että nimi on Flensborg, niin sitten se on.

Kirjoitetaanko puhelin "taellefon", "tellefon", "telefon" vai "teldefon". No, nyt on sitten selvinnyt, että lukiolaiset eivät osaa kirjoittaa sanoja oikein. Ja että keskimäärin jokaisella lukioluokalla on 5-6 oppilasta, joilla on heikko lukutaito ja keskimäärin jokaisella lukioluokalla on 1-2 lukihäiriöistä oppilasta, jotka ovat läpäisseet peruskoulun ilman, että kukaan on heidän ongelmaansa kiinnittänyt huomiota. Yksi syy on peruskoulu, joka ei kiinnitä lukemiseen tarpeeksi huomiota. Toinen syy on kuulema se, että yhä suurempi osa menee lukioon. Joten oppilasaines ei enää ole niin valikoitunutta. Ja kyllä myös myönnetään, että nuoriso mieluummin pelaa tietokonepelejä, kirjoittelee Facebookiin (jossa ei tarvitse olla niin tarkka oikeinkirjoituksesta) kuin istuu alas ja lukee kirjan.

Tuleva viikonloppu on helluntai-viikonloppu. Täällä sitä vietetään pidennettynä eli maanantaina on toinen helluntaipäivä, pyhäpäivä. Mutta eivät täkäläiset Rouva Jensenit tai Herra Hansenit sitä kovin hartaasti vietä. Perjantaista sunnuntaihin täällä vietetään karnevaalia. Strögetillä tanssitaan sambaa ja Faelledparkenissa juhlitaan. Nyt on luvattu muutamaksi päiväksi niin lämmintä säätä, että Familien Danmark ottaa kertakäyttögrillinsä, makkaransa, oluensa, viininsä ja muut piknik-ruokansa ja pienet Tanskan lippunsa, jotka laitetaan maahan rajaamaan Familien Danmarkin piknik-alue. Ja sitten syödään, juodaan ja nautitaan.

Oikein hyvää helluntaita kaikille. Hankkikaa heila, jos ei vielä ole. Tai sitten ei...

Parasta A-luokkaa

Haluatko työskennellä 38 tuntia viikossa? kysytään nyt ihmisiltä. Oppositiopuolueet ( Sosiaalidemokraatit ja Sosialistinen Kansanpuolue) ovat julkaisseet nyt talousohjelmansa, jolla tämä lama pitäisi selättää. Yksi keinoista olisi lisätä yksi työtunti lisää viikkoon. Nyt työtä tehdään 37 h/viikko. EU:n keskiarvo on 37,9 tuntia ja suomalaiset raatavat 37,5 tuntia viikossa. Ranskalaiset tekevät työtä 35 tuntia viikossa ja lopun aikaa...nauttivat. Mutta ei mene heilläkään taloudelliseti lainkaan hyvin. Niin kuin ei mene nykyään millään maalla.

Koulukeskustelu jatkuu kiivaana. Viikonlopun lehdessä oli iso juttu siitä, että tanskan opetus ei ole hyvää. Siis tarpeeksi hyvää. Täällä peruskoulun päättäneistä 17 %:lla on niin huono lukutaito, etteivät he pysty jatkamaan toisen asteen koulussa. Heidän koulunkäyntinsä loppuu peruskouluun. Suomessa, missä valtio antaa vähemmän rahaa koulutukseen, vastaava luku on n. 5%. Lehdessä haastateltiin professori Niels Egelundia, jonka mukaan Suomessa annetaan enemmän painoa lukemiselle ja koko koulutukselle, puututaan aikaisemmin oppimisvaikeuksiin kuin Tanskassa. Jutussa kehutaan myös kovasti Suomen erityisopetusta, joka on korkeatasoista ja erityisopettajat ovat korkeasti koulutettuja. Täkäläisessä opettajakoulutuksessa ei suuremmin opeteta lukemisen didaktiikkaa, keskitytään enemmän sisältöihin ja tulkintaan ja tyyleihin. Niistä on tietysti vaikea saada mitään irti, jos ei osaa kunnolla lukea. Jos Tanska nyt oikein kovasti ponnistaa ja pinnistää, kestää professorin mukaan 15 vuotta päästä Suomen tasolle. Ei mene täkäläisellä Folkeskolella nyt lainkaan hyvin.

Noin 13 % tanskalaisista koululaisista käy yksityiskouluja. Täällä Kööpenhaminassa on kaupunginosia, joissa puolet oppilaista on yksityiskouluissa. Vanhempien mukaan niissä on paremmat opetusmenetelmät, innostuneemmat opettajat, vähemmän kiusaamista, enemmän tuntejä. Yksityiskoulun 7.-luokkalaisella saattaa olla jopa 9 tuntia enemmän kuin Folkeskolelaisella ( säästetään, säästetään...). Jopa 40% ( nyt loppuu tämä %:lla brassailu...) vanhemmista on valmis laittamaan lapsensa yksityiskouluun. Siis ne laittavat, joilla on varaa. Siellä kun on tietysti kuukausimaksut.

Sosiaalidemokraatit ovat kovasti räyhänneet Folkeskolenin puolesta, että sinne pitää satsata, antaa enemmän tunteja, parantaa koulutuksen tasoa, tehdä siitä kaikkien koulu. He ovat sitten moralisoineet niitä, jotka ottavat lapsensa Folkeskolenista ja laittavat yksityiskouluihin, että nämä tällä tavalla nakertavat Folkeskolenia.

Viikko sitten ilmeni, että yksi ja toinenkin sos.dem. parlamentaarikko oli laittanut lapsensa yksityiskouluun ja pari päivää sitten tuli julki, että heidän puheenjohtajansa tytär aloittaa syksyllä kööpenhaminalaisessa yksityiskoulussa. Nyt ovat hyvät selitykset olleet tarpeen. Hellen (sos.dem. puh.joht.) selityksenä oli, että tyttären kaikki kaverit ovat siellä.

Kouluun, johon tytär menee, on tähän asti joutunut jonottamaan ja odottamaan, koska sinne haluavia on ollut niin paljon. Puh.johtajan tytär ei kuitenkaan ole päässyt jonojen ohi, vaan kouluun on perustettu uudet 7.- ja 8.-luokat, joten kaikki ovat päässeet kouluun, kertoi koulun rehtori. Koulun oppilaiden vanhemmat ovat pääsääntöisesti hyvin toimeentulevia ja hyvin koulutettuja. Rehtori kuitenkin kertoi, että on väärin luulla, että kaikki koulun oppilaat ovat rikkaiden vanhempien tyhmiä lapsia, eivät ainakaan rikkaita... Toinen osa oppilaiden kuvailusta jäi kuitenkin voimaan.

Kyllä me saamme oikeasti kaikista säästöistä ja vaikeuksista huolimatta olla ylpeitä suomalaisesta koulustamme, joka ei erottele lapsia varallisuuden mukaan, ei toivottavasti minkään muunkaan mukaan. Kyllä koulun pitää olla se, joka antaa opetuksen ja tuen tasapuolisesti kaikille ja vähän enemmän ehkä niille, jotka sitä tarvitsevat, eivätkä saa tukea kotoaan.

Ja Suomessa saa sentään ruokaa. Vanhemmat laittavat lapsille madpakin mukaan ja sinne voileipiä ja vähän vihanneksia. Yksi kertoi laittavansa corn flakeseja lapselleen lounaaksi... En mä kyllä tätä kaikkea ymmärrä.

Yksi päivä keskusteltiin koulussa, mikä täällä Tanskan maalla on hämmästyttänyt meitä eniten. Suurinta osaa on hämmästyttänyt tanskalaisten juominen. Se, että juodaan joka paikassa, busseissa, junissa, kaduilla, puistoissa. Jopa meitä suomalaisia se on hämmästyttänyt. Ryhmämme toinen suomalainen kertoi, että kun hän meni ensimmäistä kertaa tanskalaisen poikaystävänsä isovanhempien luokse, ensimmäiseksi häneltä kysyttiin, että haluaako hän olutta. Isoäiti tarjosi olutta. Sitä hän ei Suomessa ole koskaan kokenut.

Konfirmaatio on täällä iso juttu, niin kuin Suomessakin. Myös konfirmaatijuhlissa nautitaan paljon alkoholia, samoin ristiäisissä, häissä ja hautajaisissa. Yksi kertoi, että on menossa konfirmaatiojuhliin ja seuraavana päivänä pitäisi olla kunnossa menemään joihinkin toisiin juhliin. Tulee olemaan vaikeata. Täällä myös nuorten ja lasten juhlissa aikuiset nauttivat alkoholia ja humaltuvat. Ja se on ihan normaalia.

Nyt vuoden 2011 alusta tulee voimaan laki, että alle 18-vuotiaille ei saa enää myydä yli 16,5%:sta alkoholia. Tällä tavalla yritetään vähentää nuorten juomista, joka on Euroopan A-luokkaa. Siis yli 16-vuotiaat saavat edelleenkin ostaa olutta ja viiniä, mutta eivät enää väkeviä. Olutta ja viiniähän he ovat tähänkin asti ostaneet. Hei haloo!

Ennen jääkiekon MM-kisojen alkua tuskin missään kirjoitettiin tai puhuttiin koko kisoista. Yhtenä päivänä lehdessä oli pienen pieni juttu, jossa joukkueen valmentaja kertoi, että Tanskalla on nyt kasassa kaikkien aikojen vahvin joukkue. Se voi hyvänä päivänä voittaa kenet tahansa. Siihenhän ei tietenkään uskonut kukaan. Edes tanskalaiset. Heitä ei jääkiekko kiinnosta juuri lainkaan. Otteluitakaan ei näytetä kuin maksullisella urheilukanavalla. No, nyt joukkueella on ollut kaksi hyvää päivää ja kisakuume on nostanut päätään täällä. Palstatilaa lehdissä on tullut huomattavasti enemmän. Joukkue on sensaatio. Vähän nolottaa olla suomalainen. Kun Tanskan piti olla vain pieni suupala... Toivottavasti huomenna on myös hyvä päivä, kun Saksa on vastassa. Vai miten tämä nyt pitäisi ottaa?

Mutta kyllä Tanskan jalkapallomaajoukkue kuitenkin saa enemmän huomiota ja lehti- ja TV-näkyvyyttä kuin jääkiekkoilijat. Kuka pelaa ja kuka ei, kuinka paljon, kuka on loukkaantunut. Ja kisat alkavat vasta kuukauden kuluttua.

Niitä odotellessa tehdään jotain muuta. Ikkunat pitäisi ainakin pestä...