Coktailnakit purkissa

Kaikesta hauskasta ja hyvästä joutuu maksamaan. Suomessakin taitaa alvien lisäksi monesta "ylellisyystavarasta" joutua maksamaan extraveroja. Kahvista, karkista, tupakasta, alkoholista...

Niin täälläkin. Kaikesta hyvästä ja myöskin kaikesta ympäristöä kuormittavasta. Momsin eli alvin lisäksi maksetaan ns. punktafgiftia, joka on erikoisvero ja joka kasvattaa valtion kassaa kymmenillä miljardeilla kruunuilla. Näin on ollut jo kymmeniä kymmeniä vuosia. Sitä kai kukaan asiakas ei edes huomaa. Ainoastaan tuottajat ja tukkukauppiaat, jotka sen veron suuruuden joutuvat laskemaan.

TV:stä tuli ajankohtaisohjelma, jossa kerrottiin, kuinka monimutkainen ja välillä aivan järjetön systeemi tämä täällä on. Tämä punktafgiftin maksaminen.

Ohjelmassa haastateltiin erästä yksityistä yrittäjää, joka tekee omaa italialaista jäätelöään ja myy sitä. Jäätelöstä hän joutuu maksamaan punktafgiftia sen mukaan, kuinka makeaa se on. Siis tietty maksu tiettyyn makeusasteeseen saakka, toinen maksu sitten makeammasta jäätelöstä. Pähkinöistä menee sitten eri maksu. Ja eri pähkinälaaduista vielä kaiken lisäksi eri maksu. Maksu maksetaan aineenmäärästä/kg. Jos sekoitetaan kahta tai kolmea pähkinälaatua, maksetaan kustakin erikseen. Jokainen yrittäjä joutuu itse laskemaan veron suuruuden. Tuossa tarvitaan jo matematiikan hyvinkin pitkää käytännön oppimäärää.

Täällä maksetaan veroa myös ympäristön kuormittamisesta. Ihan hyvä. Mutta logiikka puuttuu. Mielestäni, jos muovikassista, pahvipurkista/laatikosta, lasipurkista tai säilykepurkista maksetaan afgiftia, niin sitä maksetaan kaikista. Mutta täällä se ei menekään niin. Purkin sisältö astuukin nyt kuvaan ja vaikuttaa pakkauksen veron määrään.

Kahvallisesta muovikassista maksetaan veroa, mutta muuten samanlaisesta, mutta kahvattomasta muovikassista ei makseta lainkaan veroa. Säilykepurkissa, jossa on kissanruokaa, maksetaan veroa, mutta prikulleen samanlaisesta säilykepurkista, jossa on coktailnakkeja, taasen ei. Lasipurkista, jossa on sinappia, maksetaan, mutta samanlaisesta lasipurkista, jossa on hilloa, ei. Pahvipakkauksesta, jossa on kastiketta, maksetaan, mutta samanlaisesta pahvipakkauksesta, jossa on keittoa, ei.

Eikä kukaan osannut ohjelmassa kertoa, miksi näin on. Ei poliitikot, eivät ketkään. Tällaisella pakkausverolla on haluttu ajatella ympäristöä. Hyvä niin, mutta lasipurkki on lasipurkki oli sisällä mitä tahansa.

Välillä tuntuu, että valtio on palkannut jonkun keksimään erilaisia veroja, sulkenut hänet ikkunattomaan ja ovettomaan huoneeseen ilman minkäänlaista kontaktia oikeaan maailmaan. Ja sieltä niitä tulee...

Ja täällä niitä pakkauksia riittää. Vero ei ainakaan ole vähentänyt muovikassien määrää. Monessa paikassa on onneksi alettu kyselemään, että laitetaanko tavarat muovipussiin. Ja toisissa paikoissa ne laitetaan, vaikkei haluaisikaan.