15+16=33

Viime viikon kuumaakin kuumempi puheenaihe oli tiistaina julkaistut Pisa-tulokset. Tanska oli sijalla 24, pisatutkittuja maita oli yhteensä 65.

Puhetta aiheutti tietysti tämä huonoakin huonompi sijoitus, mutta myös se, että sijoitus on pudonnut edellisestä tutkimuksesta. Opposition mukaan syy on hallituksen. Täällä on nyt yhdeksän vuotta ollut vallassa oikeistohallitus (Konservatiivit + Venstre, joka on täkäläinen keskusta, vanha maanviljelijöitten puolue). Hallitusohjelmassa on koko ajan ollut parantaa koulutuksen tasoa, mutta toisin on käynyt. Yhdeksän vuoden aikana on koululakia muutettu 28 kertaa. Nyt on hallituksella taas uusi ehdotus koululain muuttamiseksi, jossa kouluihin saataisiin 900 uutta lukemisenohjaajaa, opettajille lisää koulutusta ja pienille oppilaille 6 tunnin koulupäivät, kaikkien oppilaiden olisi osattava lukea toisen luokan lopussa. Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä päästä 10 parhaan maan joukkoon. Säästötoimet ovat kuitenkin suurentamassa luokakokoja. Kunnat voivat sallia jopa yli 28 oppilaan luokkia.

Pisa-tutkimuksen kanssa yhtä aikaa julkistetiin video eräästä keskiasteen koulusta Odensesta. Koulu on peruskoulun jälkeinen Handelskole, kauppakoulu, mistä valmistuu mm. kauppoihin myyjiä ja kassoja. Sieltä löytyi oppilaita, jotka eivät tienneet kuinka paljon on 9x5, kuinka paljon on kolmasosa 100%:sta, ja kun piti kirjoittaa 5000, he kirjoittivat 500. Koulun opettaja kertoi, että puolella oppilaista lukutaito on 3.-4.-luokkalaisen tasolla, ja että n. 80 % laskutaito on 3.-4.-luokklaisen tasolla.

Oppositio syyttää tietysti hallitusta. Heillä on oma ehdotuksensa koulun parantamiseksi. He ehdottavat, että luokilla saisi olla korkeintaan 24 oppilasta, pienimmillä oppilailla olisi kaksi opettajaa luokalla, opettajien ja vanhempien tiivis yhteistyö vähentäisi työrauhaongelmia, vähemmän oppilaita erityisopetukseen ja kaikille oppilaille kannettavat tietokoneet.

Opetusministeri Tina Nedergaard yritti parhaansa mukaan loiventaa shokkia ja selittää Tanskan sijoitusta paremmaksi kuin onkaan. Eräässä lehdistötilaisuudessa häneltä kysyttiin, että miten yli 30 oppilaan luokassa opettajan taito ja osaaminen muka voivat tulla paremmin esiin. Hän selitti ja otti esimerkin, että jos yhdessä luokassa on 15 oppilasta ja viereisessä luokassa 16 oppilasta, niin todellisuudessa siellä on 2 opettajaa 33 oppilaalle. Ilmeisesti hänenkin matemaattiset taitonsa ovat tässä 9 vuoden aikan pudonneet 3.-4.-luokkalaisen tasolle...

No, tässäpä on tanskalaisilla miettimistä. Täytyy kyllä näin tanskan kielen aikuisopiskelijana tunnustaa, että tanskan lukemaan oppiminen on varmasti hankalampaa kuin suomen. Suomessa meillä jokaisella kirjaimella on oma äänteensä ja ne onneksi lausutaan aina samalla tavalla. Periaatteessa sen kun oppii, niin kuka tahansa oppii lukemaan kieltä. Puhuminen ja kielioppi on sitten aivan toinen asia. Täällä on 48 erilaista vokaalista äännettä. Samakin vokaali voidaan lausua monella eri tavalla, riippuen siitä, minkä toisen kirjaimen kanssa se on yhdessä. Sitten nämä jättävät sanomatta kirjaimia, niin sanan keskellä kuin lopussakin. Lisäksi vaikka näyttää siltä, että jotkut sanat kirjoitetaan lähes samalla tavalla, niin silti ne lausutaan aivan eri tavalla. Joku logiikka kai kaikessa on. Se on vielä kyllä meikäläisellä hakusessa.

Sitten vähän jouluisempiin aiheisiin. Tämä viikonloppu on täällä ollut vuoden vilkkain julefrokost- eli pikkujouluviikonloppu. Täällä järjestetään jopa sellaisia 1500 henkilön yhteisjulefrokosteja urheiluhalleissa. Ruuaksi fleskestegiä (sianpaistia), brune kartoflereita (sokeroituja perunoita), rödekålia (punakaalia), silliä ym. pöperöä ja jälkiruuaksi risalamandia. Viihdyttäjät viihdyttävät. Seuraavana aamuna kärsitään tömmermaendista ja syödään kaktusuutetta. Se auttanee (????) fyysisiin oireisiin.

Tanskalaiset ovat ihan jouluhulluja. Joulukuuset haetaan jo nyt ja myös koristellaan. Koti laitetaan joulukuntoon ajoissa. Joulukoristeethan tulivat myyntiin jo hyvissä ajoin marraskuussa. Joululahjoja ostetaan. Ei vain lapsille, vaan kaikille sukulaisille. Tanskalaiset eivät nyt kuulema halua enää suuria lahjoja, vaan elämyksiä. niin kuin ulkomaanmatkoja. Kaupassa olikin myytävänä lahjakortteja, joilla saattoi hankkia rakkaalleen mm. helikopterilennon, make-up-koulutuksen, kahvikoulutuksen. Nämä olivat myynnissä meidän lähiruokalaatikkokaupassa.

Lopuksi ihan täysin turhaa triviaalitietoa tanskalaisista ja Tanskasta:

Tanskassa sataa keskimäärin 713 mm vuodessa.

21% tanskalaisista polttaa päivittäin.

16,9 % naisista valehtelee miehilleen vaatteiden ja kenkien hinnan. En minä vaan...