Østerbro

Kaduilla tuu-uu-leee... niin kuin joku lauloi muinoin. Tukka ei meinaa pysyä päässä. Helteet ovat menneet. Villatakki on täytynyt kaivaa esiin. Sadetakkiakin tarvitaan. Välillä tulla ripsahtaa vesikuuro niskaan. Ja sitten täytyy muka mennä johonkin kauppaan sisälle muka tutkimaan alennustankoja.
Täällä kaupat ovat pulassa. Isotkin tavaratalot ovat joutuneet järjestämään oikein kunnon alennusmyyntejä, 50-60-70% alennuksella houkutellakseen asiakkaita. Pienemmissä putiikeissa tuollaisia alennuksia on jo ollutkin ja isot ovat joutuneet menemään mukaan. Pienissä kaupoissa ei suurista alennuksista huolimatta ole ostajia juuri lainkaan. Joskus olen pitänyt sadetta siellä aivan yksinäni. Ihmiset ovat varovaisia. Lama tuntuu täälläkin, vaikka työttömyys on vain 3%. Ja se on paljon täällä. Suomen 11%:n työttömyys kuulostaa huimalta tähän verrattuna.

Hävittäjät ovat viime päivinä pörränneet taivaalla ahkerasti. Ne kuvaavat Kööpenhaminaa joulukuussa pidettävää COP15-kokousta varten. Se ei ole kansainvälinen kyttäkokous (niin kuin äkkiä voisi ajatella, minä ainakin...), vaan YK:n kansainvälinen ilmastokokous. Luku 15 tulee siitä, että se on viidestoista järjestyksessään. Kaupunki on varmasti täynnä ulkomaalaista ja kotimaista ihmistä.
Olemme kiertäneet muutamat Ikeat, Ilvat ja muutkin kodintavaraliikkeet etsiessämme kotiimme tarpeellisia, mutta puuttuvia tavaroita. Milloin kauppa on ollut Herlevissä, Gentoftessa, milloin Rödovressa. Kaupunki ei tunnu loppuvan koskaan, vaikka nimikyltti jossain välissä vaihtuukin. Maaseutu alkaa vasta kaukana kaukana. Niinpä alkoikin kiinnostaa, kuinka suuri tämä kaupunki ( tanskaksi by) oikein onkaan. Ja kaikki onkin todella (lähes) pyörämatkan päässä. Siis itse Kööpenhaminan kaupungissa. Itse tässä kaupungissa on itseasiassa vähemmän asukkaita kuin Helsingissä. Täällä on tällä hetkellä noin 520 000 asukasta, kun Helsingissä on lähes 580 000.

Tässä kartassa valkoinen sekä oikealla oleva vihreä on vettä, musta on Kööpenhaminan kaupunkia ja harmaat ovat muita kuntia. Kööpenhaminassa on 15 kaupunginosaa. Ja toden totta, keskellä kaupunkia on harmaa alue. Se on Frederiksbergin kunta tai kaupunki tai mikä lieneekään. Siis oma irrallinen, itsenänen kunta Kööpenhaminan ympäröimänä. Sinne mennessä ei kyllä mistään osaa sanoa, että on siirtynyt toisen kunnan alueelle.

Me asumme tuossa kartalla alueen C lähes pohjoisrajalla. Alue C on Indre Österbro, eli sisempi Öbro. Alue D on sitten se ulompi Österbro. Alkujaan Kööpenhamina sijaitsi alueella A ( Indre City)ja B (Christianshavn), mutta 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla väkeä alkoi olla jo niin paljon, että kaupunki alkoi levitä näiden alueiden ulkopuolella sijaitseville laidunmaille.

Ja sitten rakennettiin tällaisia kerrostaloja. Ne ovat kaikki samankorkuisia ja kiinni toisissaan, mutta kuitenkin aivan erilaisia. Monissa taloissa on valmistumisvuosi merkittynä, ja siellä on ollut 1860-lukua, 1910-lukua, mutta onpa sinne väliin rakennettu aivan uuttakin. Tiili on ollut hyvin suosittu rakennusmateriaali. Sitä löytyy eri väreinä ja sävyinä. Välissä saattaa sitten olla maalattu kivitalo. Tänään sisemmässä ja ulommassa Öbrossa asuu n. 70 000 asukasta. Eli tämä on pieni kaupunki isommassa kaupungissa. Täällä on oma toimisto, jossa voi hoitaa viralliset asiansa, omat lääkärinsä, kaikenlaiset mahdolliset ja mahdottomat kaupat, ravintolat, pubit jne.

Taloilla on omat sisäpihansa, mutta sinne pääsee vain talojen sisältä. Täällä ei ole suomalaiseen tapaan sellaisia porttigongeja, joista pääsee pihalle. Ja joista voisi kurkistaa sisäpihalle. Mutta ovat ihmiset sitten osanneet myös vihertää oviensa ja talojensa edustoja.

Tässä seuraavassa kuvassa on sitten kuvapaloja lähiympäristöstämme.

Ja sitten yhtäkkiä keskellä kaikkia kerrostaloja on parin korttelin kokoinen omakotitaloalue. Vanhoja, ei niin kauniita, mutta viehättäviä taloja, isoja, ihania, vehreitä pihoja. Nam.

Loppuun on kuitenkin laitettava tämä namupala. Taloamme vastapäätä on tällainen satumainen vanha kerrostalo erkkereineen ja kattoikkunoineen ja -parvekkeineen. Olisi ihanaa asua tuolla kattohuoneistossa. Tähän mies totesi, että ei onnistu, on aivan liian korkealla...

Tässä olisi vielä tällainen englanninkielinen mainospläjäys kaupunginosastamme:

http://www.youtube.com/watch?v=auEHoIakii0

Lauantaina olisi sitten tarkoitus pakata auto ja lähteä ajamaan kohti Tukholmaa, ottaa lautta Helsinkiin ja tulla lomalle Suomeen. Minähän olen ollut lomalla jo pitkään, mutta J:n loma alkaa nyt. Niin että nyt tulee tauko Tanskan terveisiin. Joten makoisaa heinäkuuta. Mansikka-aika kuulema alkoi siellä!