Haluatko työskennellä 38 tuntia viikossa? kysytään nyt ihmisiltä. Oppositiopuolueet ( Sosiaalidemokraatit ja Sosialistinen Kansanpuolue) ovat julkaisseet nyt talousohjelmansa, jolla tämä lama pitäisi selättää. Yksi keinoista olisi lisätä yksi työtunti lisää viikkoon. Nyt työtä tehdään 37 h/viikko. EU:n keskiarvo on 37,9 tuntia ja suomalaiset raatavat 37,5 tuntia viikossa. Ranskalaiset tekevät työtä 35 tuntia viikossa ja lopun aikaa...nauttivat. Mutta ei mene heilläkään taloudelliseti lainkaan hyvin. Niin kuin ei mene nykyään millään maalla.
Koulukeskustelu jatkuu kiivaana. Viikonlopun lehdessä oli iso juttu siitä, että tanskan opetus ei ole hyvää. Siis tarpeeksi hyvää. Täällä peruskoulun päättäneistä 17 %:lla on niin huono lukutaito, etteivät he pysty jatkamaan toisen asteen koulussa. Heidän koulunkäyntinsä loppuu peruskouluun. Suomessa, missä valtio antaa vähemmän rahaa koulutukseen, vastaava luku on n. 5%. Lehdessä haastateltiin professori Niels Egelundia, jonka mukaan Suomessa annetaan enemmän painoa lukemiselle ja koko koulutukselle, puututaan aikaisemmin oppimisvaikeuksiin kuin Tanskassa. Jutussa kehutaan myös kovasti Suomen erityisopetusta, joka on korkeatasoista ja erityisopettajat ovat korkeasti koulutettuja. Täkäläisessä opettajakoulutuksessa ei suuremmin opeteta lukemisen didaktiikkaa, keskitytään enemmän sisältöihin ja tulkintaan ja tyyleihin. Niistä on tietysti vaikea saada mitään irti, jos ei osaa kunnolla lukea. Jos Tanska nyt oikein kovasti ponnistaa ja pinnistää, kestää professorin mukaan 15 vuotta päästä Suomen tasolle. Ei mene täkäläisellä Folkeskolella nyt lainkaan hyvin.
Noin 13 % tanskalaisista koululaisista käy yksityiskouluja. Täällä Kööpenhaminassa on kaupunginosia, joissa puolet oppilaista on yksityiskouluissa. Vanhempien mukaan niissä on paremmat opetusmenetelmät, innostuneemmat opettajat, vähemmän kiusaamista, enemmän tuntejä. Yksityiskoulun 7.-luokkalaisella saattaa olla jopa 9 tuntia enemmän kuin Folkeskolelaisella ( säästetään, säästetään...). Jopa 40% ( nyt loppuu tämä %:lla brassailu...) vanhemmista on valmis laittamaan lapsensa yksityiskouluun. Siis ne laittavat, joilla on varaa. Siellä kun on tietysti kuukausimaksut.
Sosiaalidemokraatit ovat kovasti räyhänneet Folkeskolenin puolesta, että sinne pitää satsata, antaa enemmän tunteja, parantaa koulutuksen tasoa, tehdä siitä kaikkien koulu. He ovat sitten moralisoineet niitä, jotka ottavat lapsensa Folkeskolenista ja laittavat yksityiskouluihin, että nämä tällä tavalla nakertavat Folkeskolenia.
Viikko sitten ilmeni, että yksi ja toinenkin sos.dem. parlamentaarikko oli laittanut lapsensa yksityiskouluun ja pari päivää sitten tuli julki, että heidän puheenjohtajansa tytär aloittaa syksyllä kööpenhaminalaisessa yksityiskoulussa. Nyt ovat hyvät selitykset olleet tarpeen. Hellen (sos.dem. puh.joht.) selityksenä oli, että tyttären kaikki kaverit ovat siellä.
Kouluun, johon tytär menee, on tähän asti joutunut jonottamaan ja odottamaan, koska sinne haluavia on ollut niin paljon. Puh.johtajan tytär ei kuitenkaan ole päässyt jonojen ohi, vaan kouluun on perustettu uudet 7.- ja 8.-luokat, joten kaikki ovat päässeet kouluun, kertoi koulun rehtori. Koulun oppilaiden vanhemmat ovat pääsääntöisesti hyvin toimeentulevia ja hyvin koulutettuja. Rehtori kuitenkin kertoi, että on väärin luulla, että kaikki koulun oppilaat ovat rikkaiden vanhempien tyhmiä lapsia, eivät ainakaan rikkaita... Toinen osa oppilaiden kuvailusta jäi kuitenkin voimaan.
Kyllä me saamme oikeasti kaikista säästöistä ja vaikeuksista huolimatta olla ylpeitä suomalaisesta koulustamme, joka ei erottele lapsia varallisuuden mukaan, ei toivottavasti minkään muunkaan mukaan. Kyllä koulun pitää olla se, joka antaa opetuksen ja tuen tasapuolisesti kaikille ja vähän enemmän ehkä niille, jotka sitä tarvitsevat, eivätkä saa tukea kotoaan.
Ja Suomessa saa sentään ruokaa. Vanhemmat laittavat lapsille madpakin mukaan ja sinne voileipiä ja vähän vihanneksia. Yksi kertoi laittavansa corn flakeseja lapselleen lounaaksi... En mä kyllä tätä kaikkea ymmärrä.
Yksi päivä keskusteltiin koulussa, mikä täällä Tanskan maalla on hämmästyttänyt meitä eniten. Suurinta osaa on hämmästyttänyt tanskalaisten juominen. Se, että juodaan joka paikassa, busseissa, junissa, kaduilla, puistoissa. Jopa meitä suomalaisia se on hämmästyttänyt. Ryhmämme toinen suomalainen kertoi, että kun hän meni ensimmäistä kertaa tanskalaisen poikaystävänsä isovanhempien luokse, ensimmäiseksi häneltä kysyttiin, että haluaako hän olutta. Isoäiti tarjosi olutta. Sitä hän ei Suomessa ole koskaan kokenut.
Konfirmaatio on täällä iso juttu, niin kuin Suomessakin. Myös konfirmaatijuhlissa nautitaan paljon alkoholia, samoin ristiäisissä, häissä ja hautajaisissa. Yksi kertoi, että on menossa konfirmaatiojuhliin ja seuraavana päivänä pitäisi olla kunnossa menemään joihinkin toisiin juhliin. Tulee olemaan vaikeata. Täällä myös nuorten ja lasten juhlissa aikuiset nauttivat alkoholia ja humaltuvat. Ja se on ihan normaalia.
Nyt vuoden 2011 alusta tulee voimaan laki, että alle 18-vuotiaille ei saa enää myydä yli 16,5%:sta alkoholia. Tällä tavalla yritetään vähentää nuorten juomista, joka on Euroopan A-luokkaa. Siis yli 16-vuotiaat saavat edelleenkin ostaa olutta ja viiniä, mutta eivät enää väkeviä. Olutta ja viiniähän he ovat tähänkin asti ostaneet. Hei haloo!
Ennen jääkiekon MM-kisojen alkua tuskin missään kirjoitettiin tai puhuttiin koko kisoista. Yhtenä päivänä lehdessä oli pienen pieni juttu, jossa joukkueen valmentaja kertoi, että Tanskalla on nyt kasassa kaikkien aikojen vahvin joukkue. Se voi hyvänä päivänä voittaa kenet tahansa. Siihenhän ei tietenkään uskonut kukaan. Edes tanskalaiset. Heitä ei jääkiekko kiinnosta juuri lainkaan. Otteluitakaan ei näytetä kuin maksullisella urheilukanavalla. No, nyt joukkueella on ollut kaksi hyvää päivää ja kisakuume on nostanut päätään täällä. Palstatilaa lehdissä on tullut huomattavasti enemmän. Joukkue on sensaatio. Vähän nolottaa olla suomalainen. Kun Tanskan piti olla vain pieni suupala... Toivottavasti huomenna on myös hyvä päivä, kun Saksa on vastassa. Vai miten tämä nyt pitäisi ottaa?
Mutta kyllä Tanskan jalkapallomaajoukkue kuitenkin saa enemmän huomiota ja lehti- ja TV-näkyvyyttä kuin jääkiekkoilijat. Kuka pelaa ja kuka ei, kuinka paljon, kuka on loukkaantunut. Ja kisat alkavat vasta kuukauden kuluttua.
Niitä odotellessa tehdään jotain muuta. Ikkunat pitäisi ainakin pestä...
Me emme olleet täällä paraateista, emmekä karnevaalista nauttimassa. Olimme viikonloppua viettämässä Milanossa. Siellä oli lämmintä. Minäkin pääsin nauttimaan yli kahdenkymmenen asteen lämmöstä. Ei siis tarvinnut sukkia, käsineitä eikä takkia.
Tuo taitaa olla kaupungin ykkösnähtävyys, Duomo, Milanon katedraali. Valtava rakennus, uskomattoman koristeellinen. Rakentaminen aloitettiin 1380-luvulla ja päätettiin 1800-luvulla, jolloin Napoleon kruunattiin Italian kuninkaaksi täällä.
Tässä on Galleria Vittorio Emanuelle II, katettu ostoskatu, joka yhdistää Piazza della Duomon ja Piazza della Scalan,eli katedraalin ja kuuluisan Scala-teatterin. Ja kyllä ihmiset ostivatkin. Joka toisella oli kädessään Pradan, Vuittonin, Armanin tai jonkun muun ostoskassi. No, ehkä liioittelen jonkun verran, mutta aika monella. Monet tulevatkin Milanoon ostoksille. Tullessani kaupunkiin mies oli vielä konferenssissa. Hänelle sanottiin siellä, että vaimo menee varmaankin suoraan ostoksille. Hänen tullessa hotelliin hänelle sanottiin, että vaimo tuli ja meni. Osoksille varmaan. Ja minä vain ihailin Duomoa tuhnsien muiden turistien kanssa.
Napoleonille rakennettiin hieno riemukaari, joka on nyt korjauksen alla. Jossain oppaassa sanottiin,että kaupunki on edelleenkin aika saastunut ja että aina välillä tietyllä ilmalla olisi hyvä käyttää hengityssuojainta. Talot ovat melkoisen likaisia ja monia siellä korjataankin ja puhdistetaan.
Onneksi siellä täällä oli vihreitä keitaita, joissa voi hengittää ja nauttia.
Leonardo da Vincin patsas Scalan edessä.
Koska puutarha täytyy olla, se tehdään vaikka katolle. Monien talojen katolla kasvoi metsä.
Lauantaina puluparat joutuivat etsimään isumapaikkansa kuka mistäkin. Aamulla Piazza del Duomo alkoi täyttyä sinimustapaitaisista lippua heiluttavista ja laulavista ihmisistä. Pulut eivät enää mahtuneet istuskelemaan aukiolla.
Illalla Espanjassa Madridissa pelattiin Champion-liigan loppuottelu Bayern Munchen - Inter Milan. Piazza del Duomolla oli kaksi screeniä, joilta ottelua saattoi illalla seurata. Paikalla piti olla ajoissa, jotta ylipäätään mahtui aukiolle. Koko päivän pitkin kaupunkia liikkui eri-ikäisiä ihmisiä laulaen, torvia soitellen, lippuja heilutellen. Duomon lähettyvillä oli aivan mahdotonta päästä eteenpäin.
Ottelun alettua illalla Duomolle oli turha yrittää. Aukiolla oli yli 100 000 innokasta Inter-fania. Inter voitti 2-0.Voi vain arvata, millainen meteli kaupungilla oli ottelun jälkeen.
