Kantarel-land

Paikallisen sanomalehden lauantainumerossa oli iso juttu kantarellimaasta. Sillä ei tarkoitettu Suomea vaan Ruotsia. Jutussa kerrottiin, että vain kahden tunnin ajomatkan päässä Ruotsin Smålannissa on metsiä, joista voi löytää kasoittain kantarelleja. Ajatelkaa. Täällä myytävät kantarellit näyttävät tulevan Saksasta ja ovat muovikelmun sisässä vähintäänkin kuivettuneita ja kärsineitä. Mutta nyt ei tarvitse muuta kuin hypätä autoon ja huristaa Ruotsiin ja kerätä itse omat sienensä. Ohjeitakin annettiin: sieniä ei kannata kerätä muovipussiin vaan koriin, jotta ne eivät litsaantuisi; pienet kantarellit pitäisi jättää maahan kasvamaan ja antaa seuraavan kerääjän poimia ne; suurimmat roskat pitäisi harjata paikan päällä, mutta kunnon puhdistus kannattaa tehdä vasta myöhemmin, kun sienet ovat vähän kuivuneet. Ruokaohjeeksi annettiin kantarellimunakkaan herkullinen ohje. Smålannin metsät ovat jutun mukaan niin isoja, että astutpa siellä mihin tahansa, on erittäin todennäköistä, että KUKAAN MUU ei ole ollut siellä viikkokausiin. Hiljaiset mäntymetsät ovat tanskalaisille ilmeisesti extreme-elämys. Lisää extremeä saataisiin, jos siihen lisättäisiin esim. suomalaismetsien karhut. Suomalaislehdissä, jopa meidän eteläsuomalaisen pikkukaupunkimme lehdessä annettiin kesällä ohjeita karhujen varalta, siis pitää muistaa pitää ääntä metsässä ollessaan, vaikka laulella, yskiä tai soittaa kelloa...

Myös metsien "villien" mustikoiden makua ylistettiin. Samalla reissulla voi nimittäin kerätä villejä mustikoita (blåbær) ja puolukoita ( tyttebær). Jutun mukaan ne kannatta kerätä koriin tai ämpäriin. Niitä voi kerätä käsin tai käydä ostamassa smålantilaisesta kaupasta sellainen kerääjä, siis sellainen, jossa alhaalla on ikäänkuin piikit ja jossa marjat kerääntyvät sellaiseen säiliöön. Nopeuttaa huomattavasti keräämistä. ( Tulipas toistoa) Täällä myytävät marjat ovat kaikki viljeltyjä. Mustikkaakin myydään, mutta se on sitä pensasmustikkaa ja maku on vain häivähdys metsäisestä siskostaan.

En ole vähään aikaan lukenut suomalaisia lehtiä edes netistä, joten yleisurheilun MM-kisat tulivat lähes yllätyksenä. Siis se, että sellaiset ovat käynnissä ihan tuossa naapurissa, Berliinissä. Satuimme selailemaan TV-kanavia ja Ruotsin kanavalta tuli lähetys kisoista. Tanskan kanavilta ei tule lainkaan ohjelmaa kisoista, joten jos haluaa katsoa kisoja ( niin kuin eilistä 100 m:n miesten loppukilpailua), on niitä katsottava ruotsalaiselta kanavalta. Lehdissäkään ei ole ollut kuin pieniä juttuja niistä. Ilmeisesti kisoissa ei ole tanskalaisia. Kun oikein rupesimme miettimään, niin emme todellakaan tiedä ainuttakaan tanskalaista yleisurheilijaa. Täällä kirjoitetaan jalkapallosta ja nimenomaan tanskalaisesta jalkapallosta, pyöräilystä ( Tour de Francesta oli TV:ssä lähetystä joka päivä tuntikaupalla), golfista (Tanskalla on muutama tunnettu golfaaja), tenniksestä (silloin kuin "puolalainen" tanskalainen naispelaaja pelaa), käsipallosta ja nyt sulkapallosta (tanskalainen sekapari voitti voitti MM-kultaa Intiassa). Vaikka onhan se niin, että Suomessakin seurataan niitä urheilulajeja, joissa kilpailee suomalaisia. Mutta kyllä suomalaisia tuntuu kilpailevan paljon useammassa lajissa kuin tanskalaisia. Ihmisiä on kummassakin maassa yhtä paljon.

Suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Ja ruotsalaiset. Oli mukava katsoa heidän kisalähetystään. Kisastudiossa nimittäin jännitettiin ja kannustettiin tietysti ruotsalaisia, mutta yhtälailla myös suomalaisia, jos heitä sattui kilpailemaan.

Ja jos on urheiluhullu tanskalainen penkkiurheilija, täytyy katsoa Ruotsin TV:tä. Täällähän ei kouluissa opiskella ruotsia, vaan ensimmäinen vieras kieli on englanti ja sitten tulee saksa. En ole VIELÄ kuullut kenenkään opiskelleen ruotsia. Ja harva sitä tuntuu osaavankaan. Keskustelin yhden kanssa, joka sanoi osaavansa ruotsia. Tanskalta se minusta kuulosti. Yksi toinen todella osasi sitä ( se siis kuulosti ihan oikeasti ruotsilta ja sitä ymmärsi). Hänen tyttärensä kuunteli hetken ja kysyi todella hämmästyneenä: "Isä, missä sinä olet oppinut ruotsia?" Johon isä sanoi, että hän on todella innokas penkkiurheilija ja sen takia joutuu katsomaan Ruotsin TV:tä.