Päivä museossa, vol. 1

Lauantaina Christianshavniin pyöräillessämme ohi ajamamme rakennuksen seinällä oli valtava lakana, jossa kerrottiin erikoisnäyttelystä. Masken, Naamio, Carpeauxista Picassoon.

Näyttely on Ny Carlsberg Glyptotekissa H.C. Andersenin Bulevardilla, aivan Tivolin vieressä. Glyptoteekki tarkoittaa veistoskokoelmaa. Rakennuksen vanhat osat ovat vuosilta 1897 ja 1906 ja tämän valtavan museon on perustanut Carlsberg-panimon perustaja Carl Jacobsen. Hän oli taiteen keräilijä ja museossa on hänen keräämäänsä taidetta, veistoksia ja esineitä mm. muinaisesta Egyptistä, Kreikasta ja Roomasta sekä myös tanskalaisia veistoksia ja maalauksia. Vuonna 1996 museon yhteyteen valmistui tanskalaisen arkkitehti Henning Larsenin suunnittelema uusi osa. Siellä on nykyään mm. Degas'n, Monet'in, van Goghin, Gaugainin töitä sekä tällaisia Masken tapaisia erikoisnäyttelyitä. Näyttelyesineitä, veistoksia ja tauluja on yli 10 000, joten, kuten arvaatte, ihan kaikkea ei jaksanut kovin intensiivisesti katsoa. Maskeniahan olin alunperin tullutkin katsomaan.

Kahden vanhimman rakennuksen välissä on tällainen talvipuutarha.

Yksityiskohtia ulkoa ja sisältä.

Masken- näyttelyyn oli kerätty erilaisia naamioita, teatterinaamioita, kuolinnaamioita, karnevaalinaamioita, valokuvia, "taidenaamioita" eri puolilta maailmaa, eri aikakausilta. Siellä oli mm. Dionysoksen naamio 450-400 eKr sekä paljon kappaleita 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Pablo Picassoltakin oli ( kuten näyttelymainoksessa luvattiin...) Picadorin naamio, miltä on nenä rikki. Tuo kuvassa oleva on Fernand Khnopffin työ vuodelta 1897.

On se kumma, miten nämä impressionistien työt ovat aina vaan niiiiiin pysähdyttäviä. Tämä Vincent van Goghin maisema Saint-Remystä on hieno. Sitä olisi jaksanut katsoa vaikka kuinka kauan. Kun olin sitä hiljaa ihastelemassa, paikalle pyrähti teini-ikäisten koululaisten joukkio opettajansa kanssa taulua katsomaan. Muutama minuutti meni ennen kuin opettaja sai laumansa hyssyteltyä hiljaiseksi. Jotkut jaksoivat kiinnostua, joitakin kiinnosti kännykkä paljon enemmän.

Siellä oli myös Dagasin tanssijatar-aiheisia tauluja ja veistoksia. Tauluja olen nähnyt, mutta veistoksia en koskaan. Ne olivat kauniita, herkkiä. Erityisesti yksi veistos, joka esitti 14-vuotiasta balettitanssijatarta, oli kaunis. Se oli metallia, mutta tyllihame tanssijattaren päällä oli oikeaa tylliä ja rusetti palmikossa oli oikea rusetti. Todella kaunis.

Ulkona oli sitten toinen puhutteleva patsas, Auguste Rodinin Ajattelija ( sekö mahtaa olla nimi?). Tämän saman olen nähnyt joskus lähes 30 vuotta sitten Pariisissa Rodinin museossa. Siinä on jotain, mikä pitää otteessaan, keskittyneisyys, intensiivisyys ehkä.

Kauniita naisia, yksi mieskin, eri aikakausilta.

Esineitä ja maalauksia Glyptoteekin muisnaisosastoilta.

Ilmat ovat olleet niin hyvät, että ei ole sisällä viitsinyt aikaansa viettää. Ulkona on paljon nähtävää, suurin osa sieltäkin taitaa olla vielä näkemättä. Katsoin netistä täältä , että Kööpenhaminassa ja ympäristössä on yli 70 erilaista museota. Joten jos hiljaista katsomista haluaa, sitä riittänee vielä pitkäksi aikaa...