Kaupunki on kutistunut!

Kaupunki on kutistunut noin niin kuin kuvainnollisesti sanottuna. Me olemme näet hankkineet polkupyörät. Samanlaiset kuin kaikilla muillakin, jottemme vaan erottuisi joukosta. Siis mustat. Suomessa tätä mallia kutsuttaisiin "mummo-" tai "pappapyöräksi", mutta täällä sillä on kaunis nimi: Classic. Siis tuollainen klassinen malli. Ja täällä tätä mallia ja väriä löytyy. Täytynee laittaa joku tarra, jotta tunnistaa omansa satojen pyörien joukosta pyöräparkissa.

Täällä pyöräilevät kaikki. Eikä mikään ihmekään, kun se on tehty täällä niin helpoksi. Eikä mäkiäkään ole. Pyöräilijöillä on omat pyörätiensä, jota ajetaan vain yhteen suuntaan. Tien toisella puolella tullaan sitten toiseen suuntaan. Ihan niin kuin autotkin. Risteyksissä pyöräilijöille on maalattu omat siniset väylät, joita pitkin ajetaan. Ne ovat pyhiä väyliä. Autoilijan on aina väistettävä pyöräilijää. Kuuleman mukaan, jos autoilija törmää pyöräilijään tuollaisella sinisellä alueella, on se sen luokan liikennerikkomus, josta otetaan kortti pois joksikin aikaa. Eli ei muuta kuin pyörän satulaan ja matkaan! Eikä tarvitse miettiä pysäköintipaikkaa autolle, pyöräparkkeja on joka paikassa. Pyörän voi jättää melkein mihin tahansa.

Risteyksissä pyörällä on todella helppo mennä katujen yli. Seuraa vain sinistä väylää.

No, mehän lähdettiin sunnuntaina pyöräilemään ja katselemaan kaupunkia. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpöä riitti. Päätimme lähteä katsomaan Frederiksberg havea eli Frederiksbergin puistoa. Jostain syystä tanskalaiset kuninkaat ovat halunneet rakentaa suurinpiirtein jokainen itselleen oman linnan. Tuntuu, että näitä linnoja on ympäri kaupunkia ja Tanskaa. Jokainen niistä on lähestulkoon jossain muussa käytössä tai museona. Tämän linnan rakennutti itselleen Fredrik IV (hallitsi vuosina 1699-1730). Linnan edessä on valtava puisto, jossa kiemurtelee kanavia. Siellä voi vuokrata veneen ja soudella. Koska oli upea päivä, puisto oli täynnä auringonottajia, perheitä piknikillä, hölkkääjiä ja muita päivästä nauttijoita. Mekin kiersimme puiston kävellen, siellä ei nimittäin saa pyöräillä. Eikä siellä kukaan pyöräillytkään. Ihmeen lainkuuliaisia ihmisiä nämä tanskalaiset... Onneksi oli varjoisia polkuja, pää ei enää kestä aurinkoa.

Voi vain kuvitella, kuinka kuningas ja muu hoviväki kuljeskeli ympäri puistoa ja nautti elämästä. Puistossa on ( siis edelleenkin) pieni okranvärinen, heinäkattoinen talo, jossa kuningas saattoi kävelyretkillään käydä nauttimassa kupin kahvia tai muita virvokkeita. Taloa sanottiin sveitsiläiseksi taloksi.

Puiston vieressä on Kööpenhaminan eläintarha. Jos olisi halunnut nähdä muutakin kuin norsujen takapuolet, olisi tietysti pitänyt maksaa sisäänpääsymaksu.

Puiston kanaalissa oli tällainen mikälie. Meistä se näytti aivan sorsien laiturilta. Tietysti. On näet niin paljon helpompaa, siistimpää, tyylikkäämpää ja kuninkaallisempaa nousta vedestä ylös portaita pitkin kuin loikata tai levitellä siipensä ja lentää ylös.

Kaunista. Ja nykyään alue on kaikkien käytössä. Mukavaa.

Ps. Vielä eilen sunnuntaina näkyi ja kuului ylioppilaiden riemullista huutoa. Eli he olivat ajelleet huutaen ja laulaen jo kolme päivää...

Onnea ylioppilaille!

Erään kaupan ikkunassa oli suloiset kiiltävät hopeiset kengät pienille tytöille. Olen juuri lukemassa Hannu Väisäsen kirjaa Toiset kengät, missä hän kertoo Anteron ( omasta?)lapsuudesta ja nuoruudesta isänsä, veljiensä ja siskonsa kanssa Oulussa. Ensimmäisessä kirjassaan Vanikan palat Väisänen kirjoittaa Anteron lapsuudesta samaisessa perhekokoonpanossa kasarmialueella Oulussa. Toiset kengät-kirjassa on muutettu pois kasarmilta ja muutettu uudelle omakotitaloalueelle. Kirjoissa kuvataan jotenkin niin aidosti elämän pieniä hetkiä, lapselle ja nuorelle tärkeitä ja joskus kipeitä asioita. Ja niitä miljoonia ajatuksia, joita päässä pyörii. Hauskasti ja kuitenkin jotenkin sen kaiken tuskan tuntien, mikä joihinkin asioihin liittyy.

Mutta sitten tähän päivään. Pilvetön taivas, mahtava auringonpaiste ja lämpö.
Tänään on täällä ollut ilmeisesti koulujen päätöspäivä tai ainakin ylioppilaiden iloitsemispäivä. Joka puolella kaupunkia on kierrellyt katettuja ja ilmapalloilla ja koivuilla koristeltuja kuorma-autoja, joiden lavalla joukko valkohattuisia (löytyi myös muun värisiä) nuoria piti hirveää älämölöä, huusivat jalankulkijoille, tööttäsivät torvia, lauloivat, kirkuivat, joivat olutta, siideriä. Sitten autot pysähtyivät jonnekin ja joukko purkautui ulos ja alkoi juosta käsikädessä ja edelleenkin pitivät hirmuista ääntä. Ja kaikilla oli niiiin mukavaa. Ihanaa. Sellaistahan se oli, kun koulu loppui ja kaikki oli vielä edessäpäin. Elämä on toivoa täynnä. Ja niin pitääkin.

Samat metkut joka paikassa, ollaan sitten Suomessa tai Tanskassa. Täällä tosin on huomattavasti lämpimämpi olla kuorma-auton kyydissä kesäkuussa kuin Suomessa helmikuussa...

Kristian V on saanut hilpeää seuraa kiljuvista ylioppilaista.

Muutenki koululaiset näyttivät lähteneen liikkeelle. Puistoissa oli erikokoisia koululaisia luokkineen ja opettajineen piknikillä. Joissain paikoissa nurmella istuskeli oppilaita ja vanhempia ja opettajia vilteillä nauttimassa eväitä.Pienillä koululaisilla oli limpparia ja pitsaa eväinään ja isot koululaiset kanniskelivat pitsalaatikoita ja Tuborg-koreja. Siellä ei tainnut sittenkään olla aikuisia mukana...

Kotimatkalla kävelin USA:n lähetystön ohitse. Sen edessä oli paljon ihmisiä kukkapuskin ja kameroin varusteltuina. Ajattelin, että joku kuuluisa on täällä käymässä, kun noin odotellaan.

Mutta joku oli tuonutkin paikalle Michael Jacksonin levyn ja kynttilän ja siihen alkoi pikkuhiljaa kerääntyä kukkia. Paikalla oli valokuvaajia ja toimittajia mikrofoneineen haastattelemassa kukkien tuojia. Paikalle tuli koko ajan lisää ihmisiä. Hänen kuolema kosketti. Elämä ei varmasti ole ollut helppoa ja itse koen hänet hyvin ristiriitaisena henkilöna, mutta loistavaa musiikkia hän osasi tehdä. Se jääköön elämään.

Miniloma Suomessa

Tulimme juhannuksen sateiksi Suomeen. Katsomaan kotia, tapaamaan sukulaisia ja ystäviä. Puutarhassa ruoho oli leikattu ja kärhöt olivat kasvaneet. Sekin, joka näytti aivan kuolleelta lähtiessäni. Ennen kuin lähdin Tanskaan, heittelin kasveille kanankakkaa. Ohikulkijoiden kiusaksikin. Kukkapenkki aivan rehenteli. Se oli saanut vettä ja lannoitetta. Ja nyt lopulta aurinkoakin ja lämpöä. Samoin kuin kärhötkin. Pienessä kirsikkapuussa on jo paljon raakileita. Saa nähdä onko lopulta marjoja, tässä kun asustelee paljon räkättirastaita. On mukavaa puuhailla puutarhassa. Se on onneksi niin helppohoitoinen, ettei paljoa hoitoa tarvitse, kunhan ruoho tulee leikattua. Onneksi meillä on ensiluokkainen puutarhuri (nälkä- tai autopalkalla) töissä.
Lapset ovat tallella, töissä ja voivat hyvin.
Huomenna torstaina lennetään sitten takaisin toiseen kotiin. Jotenkin on ikävä sinne.



Tässä on kuvia kärhöistämme viime kesältä. Kamera on kyllä nytkin mukana, mutta ei piuha, jonka avulla kuvat saisi tietokoneelle...

Kollaasikokeilu

Olen tässä yrityksen ja erehdyksen kautta yrittänyt koota kuvista kollaasia. Jippii!! Vihdoinkin se onnistui! On ollut aikaa, kun ulkonakaan ei viitsi olla. Näyttää onneksi vain sadeuurolta.

Hyvää ja aurinkoista (tietysti) juhannusta

Tämä tässä on piilokuva. Se taas johtuu olosuhteista eli kamerasta, jonka zoomi on olematon. Kuvassa ON lintu, mustarastas. Ja se löytyy alemman lautasantennin kohdalta. Se ei ole lautasantennissa, vaan istuu sähköjohdolla. Täällä kaupungissa on tietysti näitä tuttuja kaupunkilintuja, varpusia ja puluja. Niiden säksätystä ja kurnutusta kuulee koko ajan. Mutta meidän korttelissapa asustaa mustarastas, jonka ihanaa laulua voi kuunnella aamuin illoin. Ja sehän ei laula ollenkaan hiljaa, kiviset kerrostalot kaiuttavat vielä sen laulun kovemmaksi. Mukavaa. Kun laittaa silmät kiinni, ei kuulosta lainkaan siltä, että asuisi keskellä kaupunkia. ( Autojen, ihmisten, porien ym. äänet täytyy tietysti häivyttää pois...)

Täällähän juhannusta ei vietetä niin kuin Suomessa tai Ruotsissa. Keskikesää kyllä juhlitaan, mutta se ei tuo vapaapäiviä tai pitkää viikonloppua työtä tekeville. Keskikesän juhla on nimeltään sankthans ( tai midsommer). Aattoiltana, joka on aina 23. kesäkuuta, poltetaan kokkoja ympäri kaupunkia ja niiden yhteydessä mm. "poltetaan noitia". Täällä on uskottu, että noidat liikkuvat juuri keskikesällä, juhannuksena ja keräävät silloin kasveja yrttiliemiinsä ja muihin maagisiin keitoksiinsa. Juhlissa myös ilotulitetaan, lauletaan keskikesän lauluja, pidetään hauskaa, syödään pölsseä, juodaan olutta. Ja meni juhliessa kuinka myöhään tahansa, seuraavana päivänä on mentävä töihin... Voi meitä onnellisia suomalaisia juhannuksenviettäjiä. Seuraavalla sivustolla on lisää paikallisesta juhannuksenvietosta:
http://www.tanska.dk/tanaan/tt01/sankthans.html

Täällä kivisessä kaupungissa kun ei voi kerätä juurikaan luonnonkukkia tyynyn alle, voi käydä läheisestä kukkakaupasta ostamassa pioneja...

...tai ruusuja...

... tai jostain puistosta voi löytää näinkin kauniin ruusun tyynyn alle...

No nyt pulinat pois. Me emme jää tänne odottelemaan sankthansia, vaan tulemme Suomeen viettämään yötöntä yötä ja nauttimaan juhannuksesta. Oikein hyvää ja tietysti aurinkoista juhannusta kaikille!

Smørrebrødiä lounaaksi, tanskaa aloittelijoille, osa 2

Kauppareissulla, minne ei KOSKAAN saisi mennä nälkäisenä, joutuu kulkemaan monien herkkupaikkojen ohi. Matkalla on muutama leipomo, joiden tuoksut syöksyvät nenään jo korttelia aikaisemmin, pieniä pizzerioita ja tällaisia leipäkauppoja. Niissä myydään ihania, ruokaisia, täyttäviä kaloripommeja. Täällä ei ole suomalaiseen tapaan lounaspaikkoja, eivätkä ihmiset syö suomalaiseen tapaan "kotiruokalounasta". Täällä syödään leipää. Otetaan eväsboxiin leipää ja päällysainekset ja tehdään töissä omat leivät. Tai kaupungissa voi käydä ostamassa valmiiksi tehdyt leivät. Niitä varten on omat kaupat, kuten tuossa kuvassa oleva Lenen smørrebrød-kauppa. Tavallinen leipä maksaa 10 kr eli n. 1,3 euroa. Nam. Tai sitten voi mennä hakemaan palan pizzaa pienestä pizzeriasta. Siellä on 1-2 pientä pöytää. Jos mahtuu, voi nauttia lounaan paikan päällä.

Tässä on niitä tavallisia 10 kr:n leipiä. On niissä vähän vihanneksiakin... Minä olen kuolaamassa ikkunan takana. Onneksi...

Ai niin joo, tässähän piti olla vähän tanskan kielen opiskeluakin. Tässä tulee:
smørrebrød = voileipä

pølse = makkara (molemmat tärkeitä tanskalaisia ruokia)

mælk = maito

vand = vesi

øl = olut

læskedrik = virvoitusjuoma

kød = liha
grønsag = vihannes

kartoffel = peruna
frugt = hedelmä

morgenmad = aamiainen

frokost = lounas

middag = päivällinen

aftenmad = illallinen

Älkää missään tapauksessa heittäkö pois vanhoja sinkkiämpäreitänne! Täällä ne ovat antiikkia! Nuo ämpärit ovat todellakin myynnissä antiikkiliikkeessä. Ja me kun heitimme vuotavan ämpärimme keväällä roskikseen.

Tämä meille niin tuttu tienvierikukka oli pistetty purkkiin ja myytäväksi kukkakauppaan.

Koska kauppamatkalla tuli vain kuolattua ruokien ja leipomotuoksujen perään, on nyt sitten aika mennä tekemään middagia, vähän kyllingiä (broileria) ja ri(i)siä ja grønsagereita eikä mitään leipomoherkkuja. Arvatkaa, onko niitä vaikea vastustaa, kun leipomoita on joka nurkassa?

Viikonloppuvieraita

Saimme viikonloppuvieraita Suomesta. Joten viikonloppuna tuli taas oltua turisti ( mikä ei ollut lainkaan hassumpaa). Oli ihanaa tavata tuttuja, joten tervetuloa muutkin!
Sateet loppuivat sopivasti lauantaiaamuksi ja aurinko alkoi aluksi pikkiriikkisen pilkahtaa ja sitten se paistoikin kirkkaalta taivaalta lopun aikaa. Lauantaina kävelimme pitkin poikin Kööpenhaminaa lähes seitsemän tuntia, mikä ei kumma kyllä tuntunut jaloissa. On tässä ilmeisesti tullut parin viikon aikana sen verran käveltyä, että "kävelykunto" on kohdallaan. Tosin ei voi käyttää kuin yksiä kenkiä... Pitkin poikin Kööpenhaminaa on ehkä vähän liian laajasti sanottu. Pääasiassa tietysti kävimme ne tutut ja tärkeät nähtävyydet ja sitten tietysti piti kävellä Strögetillä, sillä kuuluisalla kävelykadulla ja shoppailla. Itselle on onneksi tullut tavaraähky, joten ei tee mieli ostaa mitään. On mukava katsella ihmisiä. Meitä mahtuu tähän maailmaan onneksi niin monenlaisia.

Ströget oli lauantaina täynnänsä ihmisiä. Kaunis ilma ja auki olevat kaupat houkuttelivat paikalle turisteja ja tietysti myös paikallisia. Suomeakin kuuli. Niinkuin kaikkien maiden turistikaduilla, niin täälläkin oli kaikenlaista happeninkia. Tämä kaveri ajaa sellaisella yksipyöräisellä, eikä kaatunut, kuten kuvasta saattaisi päätellä. Siellä oli katusoittajia, paahdettujen manteleiden myyjiä, taiteilijoita, jotka piirsivät kuvasi jne. Mutta nyt olivat ilmestyneet myös kerjääjät, näyttivät samanlaisilta Itä-Eurooppalaisilta kuin Helsingin keskustassakin olevat.

Kävelyreitin varrelta löytyi tällainen "pikkutalo", joka on joutunut puristuksiin isojen talojen väliin.

Vähän Italiaa Kööpenhaminassa. Marmorkirken tai Frederikskirken, Marmorikirkko, jossa ei nimensä mukaisesti ole seinäpinta-alasta kuin neljännes marmoria. Sen rakennustyöt lopetettiin aikanaan rahapulan vuoksi ja kirkko valmistui vasta 145 vuotta myöhemmin vuonna 1894. Täällä näyttää nytkin monessa paikassa olevan keskeneräisiä rakennustyömaita, joissa ei tehdä mitään. Rahat on ilmeisesti nytkin loppuneet... Tuon kupolin esikuvana on ollut Rooman Pietarinkirkko.

Lisää Italiaa Kööpenhaminassa. David-patsas on siirretty tänne? Ikkunassa näkyykin kipsitöitä. Patsas on "Kuninkaallisen kipsivalosmuseon" edessä. Museossa on yli 2000 kipsivalosta.

Ja sitten tietysti piti käydä katsomassa Nyhavnia, joka on niiiin suosittu postikorttien aihe. Se on vanha satama-alue, joka 1670-lopulla oli uusi satama, Nyhavn. Se oli aikanaan kuulema varsinainen synnin pesä. Nuo värikkäät talot ovat kauppiastaloja ja niiden kellareissa oli kapakoita, peliluolia ja ilotaloja. Nykyään niissä on ravintoloita koko kadun pituudelta ja joissakin väleissä tatuioijien liikkeitä. Kauniilla ilmalla ulkoterassit ovat täynnä väkeä, kadut ovat täynnä väkeä, siellä ei juuri pääse liikkumaan eteenpäin. Jos et mahdu juomaan virvokkeita terassille, voit ostaa juoman ja pölssen eli makkaran tai hotdogin ja istua kanavan reunalla ja nauttia auringosta, juomisista/syömisistä ja väenpaljoudesta.

Ja mehän nautimme.

Sataa, sataa, sataa

Tänään sataa. Eilen satoi. Nyt on satanut kaatamalla yli vuorokauden. Ja tuulee. Kadut ovat tuulitunneleita. Jokaisella kadulla tuulee eri suuntaan. Risteyksissä ja aukeilla paikoilla tuulee joka puolelta. Sateenvarjolla ei tee mitään. Ei tiedä, miten päin sitä pitäisi.Yleensä se on kääntyneenä väärinpäin. Se menikin rikki, kun se kääntyi noin sadannen kerran. Kööpenhaminalaisilla ei näytä olevan sateenvarjoja. Heillä on pitkät sadetakit ja pitkät saappaat. Tai sitten ei mitään sadevarusteita. Hyvä päivä olla sisällä tekemättä mitään.

Kieltä oppimassa, osa 1

Ulkona sataa kaatamalla, joten on loistava hetki opetella kieltä. Täällä pärjää kyllä joka paikassa englannilla. Ihmiset puhuvat hyvää englantia. Mutta 5,4 miljoonalla tanskalaisella on sama ongelma kuin suomalaisillakin: kukaan muu ei ymmärrä heitä. Esimerkiksi minä tällä hetkellä. Nyt kun olen kuunnellut radiota ja katsellut tv:stä paikallisia uutisia ja muita ohjelmia, niin sana sieltä, toinen täältä jopa erottuu puheesta. Sillä ei tosin pitkälle pötkitä. Harjoitusta, harjoitusta tarvitaan.

Juuso löysi youtubesta norjalaisten irvailun tanskan kielestä. Juuri tuolta tämä kieli kuulostaa:

http://www.youtube.com/watch?v=s-mOy8VUEBk

Mutta hauskaltahan se kuulostaa. Ihan kuin ihmiset olisivat aina iloisia ja hyväntuulisia.

Lukusanat on aina hyvä opetella. Pärjää kaupassa. Vai pärjääkö sittenkään...

Alku on helppoa:

0 = null 3 = tre 6 = seks 9 = ni 12 = tolv 15 = femten 18 = atten
1 = en 4 = fire 7 = syv 10 = ti 13 = tretten 16 = seksten 19 = nitten
2 = to 5 = fem 8 = otte 11 = elleve 14 = fjorten 17 = sytten

Melkein kuin ruotsin kielessä. Siis ei hätää.

20 = tyve
21 = en og tyve ( ihan niin kuin saksassa, vieläkin sujuu aika hyvin...)
22 = to og tyve jne

30 = tredive 40 = fyrre ... ja sitten alkavat ongelmat.
Seuraavat täydet kymmenet merkitäänkin "jotakin kertaa 20" eli

50 = 2 1/2 X(kertaa) 20 = 1/2 3 ( ihan niin kuin kellossa )X 20 = halv tred sind (=kertaa) 20 = halvtreds
60 = 3 X 20 = tre sind 20 = tres
70 = 3 1/2 X 20 = 1/2 4 X 20 = halv fjerd sind 20 = halvfjerds
80 = 4 X 20 = fire sind 20 = firs
90 = 4 1/2 x 20 = 1/2 5 X 20 = halv fem sind 20 = halvfems

Onhan siinä tietysti jotain logiikkaa, mutta...

Kaupassa on onneksi kassakoneissa näyttö, josta voi ostostensa summan katsoa. Apteekeissakin vuoronumero näkyy näytöllä, joten sielläkään ei tarvitse jännittää. Apteekeissa muuten kaikki ottavat vuoronumeron ja sillä sitten jonotetaan kassalle. Vain kosmetiikkatuotteet ovat täkäläisessä apteekissa itsepalvelutavaraa, kaikki muu pitää pyytää kassalla. Apteekki on muuten apotek ja päänsärky = hovedpine. Hauska sana, kuten myös poika = dreng ja tyttö = pige. Tähänastisista hauskin sana on ollut eräässä vaatekaupan mainoksessa, jossa oli tarjouksessa...niin arvatkaapa mitkä... cowboybukserit. Jotkut sanat ovat suoraan englannista, kuten kauppakeskus on shoppingcenter ja viikonloppu = weekend. I dag er det torsdag.

Tässä oli pieniä murusia tästä kielestä. Kannattaako sitä opetellakaan, kun kaikki ymmärtävät ja osaavat englantia? Asia taitaa olla täällä, niin kuin Suomessakin. On mukavaa, kun joku muualta tullut opettelee puhumaan suomea. Se tuntuu hyvältä, eikä silloin välitä lainkaan kielioppivirheistä tai muistakaan virheistä. Yleensä aina tulee ymmärretyksi. On kohteliasta isäntiä kohtaan osata edes jonkinverran kieltä. Ja ennenkaikkea, onhan siinä haastetta kerrakseen!

Sopiva päivä puistoretkeilyyn

Tänään oli juuri sopiva päivä tehdä tutustumisretki Kasvitieteelliseen puutarhaan. Kotiimme oli tulossa parvekemiehiä tekemään parvekkeille jotain ja maalareita maalaamaan talon ulkoseiniä. Joten päätin olla pois jaloista. Ja kun vielä oli luvattu kohtalaisen mukavaa ilmaa (=ei sadetta, ainakaan kovin paljoa).

Puisto on Tanskan suurin kasvitieteellinen puutarha, sijaitsee aivan keskustassa ja siellä on kuulema 22 000 kasvia. Joten nähtävää ja katseltavaa riitti.

22 000 kasvia on aika paljon, joten en ruvennut tutkimaan niitä kovin yksilöllisesti, vaan loin sellaisen yleissilmäyksen puistoon. Onpahan nähtävää seuraavillakin kerroilla. Kaikki oli laitettu kauniisti ja näytti siltä, että puutarhatyöntekijöillä oli jatkuvasti tekemistä.

Tämän kesän erityisnäyttelynä on Raamatulliset kasvit. Puutarhasta on etsitty kaikki ne kasvit, jotka mainitaan Raamatussa. Kasvin vieressä on kyltti, jossa on kasvin tiedot ja raamatunkohta, jossa kasvi mainitaan.





Puisto oli täynnä tällaisia pieniä polkuja, jotka kiertelivät ylös- ja alaspäin. Kaunista.

Ope, ope, milloin syödään?! Tanskassa koulut eivät vielä ole kesälomalla, niin että kesän alku taitaa olla hyvää luokkaretkiaikaa. Puistossa oli paljon tällaisia oppilasryhmiä opettajiensa johdolla tutustumassa kasveihin. Voitte arvata, että oppilaat olivat kiinnostuneita...

Puistossa oli pieniä lampia, joissa lumpeet kukkivat kauniisti. Niihin oli istutettu erivärisiä lumpeita. Yhden lammen oksankarahkalla kilpikonnat paistattelivat päivää . Nämä olivat niitä samoja kilpikonnia, joita löytyy Korkeasaaresta.

Puutarhassa on panimomestari Carl Jakobsenin suunnittelema Palmhuset-kasvihuone. Sen rakentamiseen tarvittiin 4000 m2 lasia. Onneksi ei itse tarvitse pestä niitä...

Palmhusetin sisällä oli nimensä mukaisesti paljon erilaisia palmuja, mutta myös bambuja kasvoi siellä. Ilma oli erittäin trooppinen, lämmin ja kostea.

Kasvitieteellisen puutarhan vieressä on toinen valtava puisto, Rosenborgin puisto (Rosenborg Have tai Kongens Have, have=puisto). Puistossa sijaitsee Rosenborgin linna, jonka Kristian IV (1588-1648) rakennutti kesäasunnokseen. Nykyisen kuningattaren henkivartiokaartin päämaja sijaitsee siellä, joten linnan pihalle ei ollut asiaa, se oli sotilasaluetta. Mutta linnaa pääsee katsomaan sisältä. Kaikki luokkaretkeläiset jonottivat sinne, joten päätin siirtää sisätiloihin tutustumisen rauhallisempaan hetkeen.

Puistoalue on valtava. Tässä on tällainen kaunis ja romanttinen ruusukaari.

Rosenborgin linna kaikessa komeudessaan.

Ps. Kotimatkalla sitten satoi...

Onhan hallitsija nytkin nainen!!!

Täytynee vähän selventää aikaisempaa kruununperimysjärjestysjuttuani, kun olen niiiiin sekava. Onhan Tanskan hallitsija nytkin nainen, tietysti. Mutta kruununperimysjärjestyksessä eivät vielä nyt pikkuisen prinsessa Isabellan ohi mene hänen jälkeensä syntyneet pikkupikkuprinssit. No, nytkin on kuningatar Margareetan jälkeen tulevia kuninkaita melkein jonoksi asti...
Hmm, onneksi Suomessa ei tarvitse tällaisia asioita miettiä. Vaikka välillä tuntuu siltä, että koska meillä ei ole kuninkaallisia, niin muista tehdään sellaisia. Aikanaan oli Sauli ja Tanja, sitten Matti V ja se vaalea kihlattu, Sauli ja se tumma ja nuori vaimo, Matti ja Mervi...

Viikonlopputohinaa

Ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna täällä olemme käyneet kaupoissa ostamassa tarpeellista ja tarpeetonta tavaraa kotiin, käyneet pelaamassa golfia ja seuranneet EU-vaaleja täällä ja Suomessa (onneksi internetyhteydet toimivat ja Yle lähettää ohjelmaa netissäkin).

EU-vaalit ovat olleet täällä isompi asia kuin Suomessa. Äänestysprosentti oli lähes 60. Toiset mielestään voittivat, toiset hävisivät. Tanskassa ja Suomessa on asukkaita lähes yhtä paljon, joten parlamenttipaikkoja on samat 13. Mm.eniten paikkoja sai täällä Sosiaalidemokraattinen puolue (4 paikkaa), mutta sekin menetti paikan edellisiin vaaleihin verrattuna, Liberaalipuolue (eli Venstre, joka siis ei ole vasemmalla oleva puolue, kuten nimestä saattaisi jotenkin päätellä) sai 3 paikkaa. Kansanliike EU:ta vastaan sai yhden paikan! Hauska juttu, Sosialistisesta kansanpuolueesta pääsi läpi kaksi edustajaa, joista toisen nimi on Emilie Turunen.
Parlamentaarikoiden lisäksi tanskalaiset äänestivät myöskin kruununperimysjärjestystä koskevasta laista. Nyt tyttökin voi täällä periä kruunun. Lehdissä luki (mikäli olen oikein ymmärtänyt), että Tanskakin on siirtynyt moderniin monarkiaan. Jo on aikakin, sanoisin.

Tässä kuvassa (jota en todellakaan ole itse ottanut, en näet ole bongannut vielä yhtään kuninkaallista saati sitten muitakaan julkimoita (itse asiassa minulla ei ole aavistustakaan, ketkä ovat tämän maan tähtiä)) pikkuprinsessa Isabella harjoittelee kuninkaallista vilkutusta. Kohta, kun lakimuutos saadaan aikaan, niin hän on kolmas kruununperimysjärjestyksessä, isänsä kruununprinssi Frederikin ja isoveljensä Christianin jälkeen.
Kaikissa monarkioissa kuninkaallisilla taitaa olla vastustajansa ja kannattajansa. En ole vielä selvillä, minkälainen kanta tanskalaisilla on asiaan. Eivätköhän he rakasta heitä. Kaupassa silmiini osui lehti, jonka nimi on Royal ja jossa kerrotaan sanoin ja kuvin Tanskan kuninkaallisista. On heillä omat kotisivutkin!!! http://www.kongehuset.dk/

Kävimme viikonloppuna kokeilemassa myös yhtä själlantilaista golfkenttää. Olen aina ajatellut, että Tanskassa ei paljon korkeuseroja ole. Tiet ainakin tuntuvat olevan hyvin tasaisia ja suoria. Ne mäet ja nyppylät ovat sitten siellä golfkentällä. Väylät aaltoilivat kuin parhaat aallot Atlantissa. Joten neljän tunnin jälkeen tunsi kävelleensä ja huitoneensa mailalla palloa muutaman kerran. Joitakin kertoja enemmän kuin tasoitus antaisi myöten. Mukavaa oli olla ulkona. Viikonlopuksi oli luvattu sadekuuroja, mutta ne onneksi kiersivät meidät. Maisemat kentän ympärillä olivat paikoitellen tosi kauniita. Valtavia tammia ja vaahteroita ja muita jaloja lehtipuita. Pallolla ei ollut montaakaan mahdollisuutta mennä metsään, kun niitä ei oikein ollut ( paitsi meni minulla kyllä yhteen istutettuun (joulu)kuusikkoon), mutta väylän reunat kasvoivat hyvin kauniisti tuulessa aaltoilevaa 20-30 cm korkeaa heinää ja sinne ne pallot katosivat!

Yksi osa kenttää oli aivan maalaistalon vierellä.

Talon lampaat laidunsivat väylän vieressä ja niiden kotimatka kulki väylää pitkin. Suomessa saa varoa hanhia ja sorsia, mutta täällä sai todellakin varoa liikkuvia lampaita. Mutta toisaalta ruohonleikkuu sujuu ilman ihmistä ja koneita.

Idyllistä tanskalaista maalaismaisemaa golfväylältä kuvattuna. Hevoset osaavat ottaa elämän rauhallisesti, niin meidänkin pitäisi.

Hyvää perustuslakipäivää

Tänään täällä vietetään perustuslakipäivää. Ja isänpäivää. Kesäkuun 5. päivänä 1849 kuningas antoi kansalle perustuslain ja siitä asti sitä on sitten vietetty täällä. Se on puoli- tai kokovapaapäivä ihmisille. Eli kaupat olivat kiinni, mutta esim. rakennuksilla näytti olevan täysi tohina päällä. Poliittisia puheita pidetään (ihan niin kuin meillä vappuna, mikä taas täällä ei ole vapaapäivä). Ja sehän sopii, kun sunnuntaina on EU-vaalitkin.
Kieli on suuri mysteeri. Luettuna sitä jotenkin ymmärtää, mutta puhuttuna se on äänteiden jatkuvaa virtaa ilman, että sanoja erottaa toisistaan.
Siksipä ( J kyllä ymmärtää kuultuakin kieltä ja vastaa minunkin puolestani, kun katson H.Moilasena, kun joku kysyy minulta jotain tanskaksi) ostimme paikallisen HS:n eli Berlingske Tidenden ja paikallisen Iltasanomat eli BT:n. Täytyyhän sitä tutustua tapahtumiin ja ihmisiin.
EU-teemoista ja -kandidaateista tietysti oli juttua. Suuri uutinen varsinkin iltapäivälehdessä oli 12-vuotiaan pojan traaginen kohtalo. Hän oli koulukiusattu ja yhtenä päivänä hän ei enää jaksanut, vaan lähti kesken koulupäivän kotiin ja hirttäytyi. Nyt täällä käydään keskustelua koulukiusaamisesta. Miksi siihen ei ole puututtu ja mitä pitäisi tehdä. Tätä keskustelua käydään joka puolella. Ihan aiheesta.
Ranskalaisen Air Francen koneessa oli myös tanskalainen nainen. Hänestä ja hänen viimeisistä minuuteistaan oli iso juttu BT:ssä.
Ja tietysti kuninkaallisista pitää kirjoittaa. Tämän päivän teema oli prinssi Henrikin ( kuningattaren puolison) koira Evita. Se oli näet purrut nuorta vartiosotilasta. Eikä ollut kuulema ensimmäinen kerta. Jutussa oli myös asiantuntijan lausunto, jossa kehotettiin tekemään, arvatkaa mitä, tuollaiselle koiralle...
Mutta eniten sivuja on uhrattu jalkapallolle. Pelaajille, heidän taustoilleen, yksityiselämälle, vaimoille, tuloille, vallmentajille, strategioille. Huomenna näet pelataan MM-karsintaottelu Ruotsi-Tanska. Ja tätä on jatkunut koko viikon. Ruotsalaisilla on enemmän "kalliimpia" tähtipelaajia kuin Tanskalla, mutta usko voittoon on kova. Huomenna nähdään. Urheilupubeissa mainostetaan, että siellä on niin ja niin suuret screenit, joista ottelua voi katsoa livenä. Siispä peukut pystyyn Tanskalle. Täällä suhtautuminen ruotsalaisiin on suurinpiirtein samanlaista kuin Suomessakin...

Oikein hyvää perustuslakipäivää. Ja onnea Tanskalle lauantaiseen otteluun. Tällainen kuva on erään miehille tarkoitetun, nimeltä mainitsemattoman deodorantin mainoksessa. Mitä kaikkea tuoksu saakaan aikaan...

Mustapippuria etsimässä

Tänään piti lähteä etsimään kaikkien ruokien yleismaustetta, mustapippuria. Kokonaisia. Lähikaupoistamme sitä ei ole vielä löytynyt. Niiden valikoima on täällä aika suppea. Tanskalaiset saisivat varmaan slaagin nähdessään suomalaisen kaupan maitovalmistetiskin. Tai jäätelöaltaat. Niistä voi täällä vain haaveilla. Suomessa ruoanvalmistuskermaakin on sen tuhatta eri sorttia, täällä löysin sellaisesta isosta marketista kahta laatua, 18%:sta ja 35%:sta. Kokonaiset mustapippurit löytyivät sitten sieltä marketista, vielä suomalaisella tekstillä. Kävely sinne kesti puoli tuntia, joten kovin painavaa kassia ei viitsinyt kerätä. Täytynee hankkia polkupyörä ja huristella sillä kööpenhaminalaiseen tapaan.


Täällä on siis helpointa pyöraillä paikasta toiseen. Ja kyllä ihmiset pyöräilevätkin. Joka paikassa, keskustassakin on pyöräilijöille omat väylät. Autoilijoiden on varottava pyöräilijöitä, heillä tuntuu olevan etuajo-oikeus. Vauhti on kova, eikä kypäriä näe juuri kenelläkään. Talojen seinustat ovat täynnä pyöriä ja kauppojen edustoilla on varmasti pyöräteline. Huom. autot saa näköjään pysäköidä miten päin vain.

Naapurikorttelissa on pieni kauppa, missä myydään kaikenlaisia etnisiä herkkuja, lounaita (pääasiassa voileipiä), salaatteja ja kukkia. Ulospano on herkullinen. Hedelmät ja vihannekset myydään kappaleittain, esim. 5 tomaattia/10 kr. Ja ihania mansikoita oli tarjolla, tanskalaisia ja kotimaaltaan tuntemattomia(mutta herkullisia).

Turistina Kööpenhaminassa

Kävimme tietysti katsomassa myös pientä merenneitoa, Lille Havfrue. sehän ei ole mitenkään iso, mutta sitäkin suositumpi.

Kööpenhaminan ooppera. Ainakin se on komealla paikalla.

Tämä on sitten Amalienborgin linna, missä kuningasperhe asuu. Ei näkynyt sielläkään kuninkaallisia.
Huomaan, ettö tämä blogin kirjoittaminen ja julkaiseminen on aikamoista hakemista. Nyt on tehty jo aika monta yritystä ja erehdystä. Ensimmäinen tekstini näyttää olevan päivätty jo toukokuussa. Kyllä kyllä, aloitin sen silloin, mutta en vielä julkaisuut sitä. Jatkoin tekstiä sitten nyt kesäkuussa, mutta päiväykseksi näyttää tulleen tuo... Mutta onneksi tätä oppii, kun tekee.

Ihmiset ovat piknikillä Rosenborgin ( Kuninkaan ) puistossa. Se on puisto keskellä Kööpenhaminaa ja siellä sijaitsee Rosenborgin linna. Linna on museo. Emme siis nähneet siellä kuninkaallisia.