Kapsäkki on nyt purettu ja laittettu oman kodin varastoon odottamaan matkoja. Nyt asutaan ja eletään Suomessa, tehdään töitä ja aina silloin tällöin lennetään käsimatkatavaroiden kanssa Tukholmaan.
perjantai 12. kesäkuuta 2009
Sataa, sataa, sataa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kappas, sehän on kuin marraskuu New Yorkissa. Sateenvarjolla ei tee mitään, koska sade tulee sen alta vaakatasossa. =)
VastaaPoistaAi siellä on kirjanlukemispäivä sitten ollut.
VastaaPoistaKäy katsomassa Eijan ja Savisutin sivuilla ( löydät sinne minun sivun oikeasta sivupalkista, jossa on listalla blogit joissa käyn).....siellä on niin ihania lankoja. Tuli kamala ikävä sinua! Se oli kesällä 1988 kun tehtiin niitä....Juska oli 2v. Ne on vielä tallella ne sivut mihin liimattiin lankatupsut ja keitto-ohjeet.....kuparivihtrillit ja kokenillit.
Tulinpa vielä katsomaan mitä "Köpenhaminan kirjeenvaihtajallemme" kuuluu. Ennätyssateita siellä, ymmärsin. Niin oli myös silloin kun ainoan Köpenhaminan reissuni tein. Noustuani bussista kadulle tuuli heti alkoi riisua viittaa päältäni (siis takkia, mallia soputeltta). Nyt tiedän millaista on, kun oikein isolta mereltä tuulee, jouduin hetken pitämään lyhtypylvästä pystyssä. Ajattele, tällä elopainollakin varustetun mummelin tuuli meinasi pyyhkäistä kartalta. Olehan varuillasi.
VastaaPoistaNo, onneksi tällä elopainollakaan varustettu ihminen ei tuulen mukana lähde minnekään. Huomasin, että liikkuminen tuossa säässä on vain varustelukysymys. Tänään lauantaina kävellessämme ulkona joka toisessa roskiksessa oli hyljättyjä sateenvarjoja...
VastaaPoistaJohanna, niin, ihania aikoja, ihania, ihania lankoja. Vaikka olen kävellyt täällä kilometrin jos kymmenenkin, en ole löytänyt kuin yhden! lankakaupan.