Hymyhuulet suukon saavat

Johanna lähetti tällaisen, mitä tein lapsena-meemin. On hauska muistella. Ainoa ongelma on, ettei oikein muista... Vaikka kyllä tuo muisti tuntuu kuitenkin onneksi palailevan, vaikkakin pätkittäin. Ja onneksi kaikkea ei tarvitsekaan muistaa.

Mutta tällaista se oli, niin kuin minä sen muistan:

1. Mitä vastasit lapsena, kun sinulta kysyttiin, mikä sinusta tulee isona?

Varmaan milloin mitäkin. Todennäköisesti lapsena ei paljon tullut ajateltua, mikä isona on. Aikuiset vaan halusi tietää. Jossain vaiheessa halusin olla teurastaja, jossain vaiheessa lääkäri, jossain vaiheessa opettaja. Muistan, että rakennusmestari-isälläni oli sellainen pieni kirjanen, jossa oli talojen ja mökien pohjapiirrustuksia ja suunnitelmia. Minusta oli mukava tutkia kirjaa ja piirtää taloja. Yhdessä vaiheessa suunnittelin ja piirsin paperinukeille vaatteita. Minkään sortin suunnittelijaa ei minusta tullut, vaan loppujen lopuksi opettaja.

2. Mitkä olivat lempisarjakuviasi?

Aku Ankkaa tuli luettua paljon. Se tilattiin yhteisesti veljelleni J:lle ja minulle ja se tuli meille nimellä Xxxxxnen J ja P. Kun olimme tarpeeksi vanhoja ( voiko Aku Ankalle olla koskaan liian vanha?), tilaus lopetettiin. Kun kaikista pikkuisin veljeni J-P syntyi ja kasvoi vähän vanhemmaksi, tilattiin se uudestaan. Ja kuin vanhasta muistista ( Aku Ankan arkistot eivät koskaan vanhene) tuli se taas nimellä Xxxxxnen J ja P.

Ilmestymispäivänä oltiin aina valmiina. Lehti piti yrittää saada ensimmäiseksi käsiin ja haistella sitä. Ihana painomusteen tuoksu. Ihan omansa, jota enää ei ole. Niinpä niin, sanoo joku ja pudistelee päätään...

3. Mitkä olivat lempipelejäsi?

Afrikan tähteä pelattiin. Ja Mustaa Pekkaa. Jostain syystä pelaamisesta ei ole kauheasti muistoja.

4. Mikä oli paras syntymäpäiväsi? Ja miksi?

Syntymäpäiväni ovat kesällä. Kaikki kaupunkilaislapset lähetettiin kesän alussa maalle mummoloihinsa hoitoon, joten en muista, että suuria luokkakaverisynttäreitä olisi koskaan vietetty. Mutta kerrostalomme lapset, jotka paikalla olivat, saivat kakkua ja sitten leikittiin ulkona. Kesä kun oli.

5. Mitä sellaista ehdottomasti olisit halunnut tehdä, mitä et vielä ole tehnyt?

Apua, kaikki, mitä lapsena teki oli uutta ja jännää. Kun TV:ssä näytettiin ensimmäinen kuussa käynti, silloin ajattelin, että pääseeköhän joskus kaikki kuuhun. Ehkei kuuhun, mutta avaruuteen kyllä, jos on tarpeeksi rahaa. Sinne en kyllä halua, joten se ei ole se toive. Luin paljon kirjoja ja ajattelin, että olisi mukava osata kirjoittaa ja kirjoittaa oma kirja.

6. Mikä oli ensimmäinen lempiurheilusi?

En tainnut olla ihan sitä urheilullisinta tyyppiä. Kävin jossain vaiheessa baletissa, mutta se ei ollut kuitenkaan lajini. Muistan esiintyneeni peikkona balettikoulun kevätesityksessä, mutta luultavasti esiintymiseni ei ollut kovinkaan viehkoa. Nilkat eivät ojentuneet viehkoon pliehen...

Kavereiden kanssa pelattiin illat pitkät pesäpalloa läheisessä puistossa. Talvella oltiin koko ajan hiihtämässä, luistelemassa tai laskemassa pulkalla. Se oli hauskaa, eikä ollenkaan totista touhua.

7. Kuka oli ensimmäinen musiikki-idolisi?

Meillä ei ollut kotona levysoitinta. Radio vain ja TV. Sieltä tuli paljon kotimaista musiikkia. Joten muistan, että tykkäsin Johnnysta (Hymyhuulet suukon saavat...) ja Dannysta.

8. Mikä on paras joululahja ( tai vastaava), jonka olet saanut?

Minun lapsuudessani ei lahjoja röykkiöittäin saatu. Kaikki olivat ihania. Pienen pienenä, ennen kuin osasin lukea, leikin kovasti nukeilla. Sain kauniin tummatukkaisen nuken, joka sai nimekseen Leena. Ja vaalean lilat nukenvaunut. Mahtavat lahjat. Sitten kun opin lukemaan, kirjat olivat parasta A-luokkaa.

Nythän näitä postauksia tulee. Liikaa vitamiineja?