Lehdessä oli juttu siitä, mitkä ovat kevään neljä merkkiä. Ne kun toteutuvat, on sitten kevät.
Vaikka näitä lumikelloja, tanskaksi vintergæk, jo näkeekin, voivat ensimmäiset niistä kukkia jo tammikuussa. Eivät ole siis kevätkukkia. Täällä.
Näitä talventähtiä, erantis, ruotsiksi vintergäck, näkee nyt valtavasti. Mutta eivät nekään kuulema kevättä tee. Tässä meikäläinen on ollut kielissä ihan sekaisin, kun tuo lumikello on tanskaksi siis vintergæk ja tämä talventähti ruotsiksi vintergäck, eivätkä ne ole lainkaan sama kasvi.
Vasta kun valkovuokot, tanskaksi anemone, kukkivat, voidaan kuvitella kevään saapuneen. Viime vuonna se tapahtui huhtikuussa.
Meillä sanotaan, että kuu kiurusta kesään... Kiurun eli leivosen laulu on täällä kevään äänimerkki. Ei ole kuulunut. Odottavat kuulema eteläisessä Tanskassa merkkiä lämpimästä ilmasta. Tältä se kuulostaa, jos ette muista.
Se, että Nyhavnin ravintoloiden ja muidenkin pöydät nostetaan ulos ja ihmiset asettuvat niihin syömään ja juomaan, on sitten sellainen urbaani keväänmerkki. Sunnuntaina oli jo muutama pöytä esillä ja ne tietysti väkeä täynnä. Tuuli kyllä sen verran, että käsineet olisi saanut olla käsissä syödessä. Ravintolat vähän avittavat antamalla peitot, viltit lämmikkeeksi. Tuo ylläoleva kuva on viime vuoden huhtikuun lopulta, niin että vielä ei olla noin keväisissä tunnelmissa.
Ja lopuksi, kun päivän keskilämpötila on plussan puolella, on kevät, forår, vihdoin saapunut. Keskimääräisesti se tapahtuu kevätpäiväntasauksen aikoihin, mutta nyt kuulema voi mennä pari viikkoa pitempääkin, kun meri on niin kylmä. Kylmä tosiaan. Täällä on kanavat ja järvet vielä jäässä. Tuonkin Rosenborgin linnan vallihaudan jäällä sorsat iloisesti tepastelivat ja luistelivat. Eli vielä joudumme odottamaan. Nytkin meitä kehoitetaan nauttimaan näiden muutaman päivän auringonpaisteesta, koska loppuviikosta on luvassa kylmää, sadetta ja räntää...
Jos kevät on tanskaksi forår, niin syksy on sitten efterår. On on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti